1(9)  
STM045:00/2019  
STM/2066/2019  
Luonnos 2.7.2019  
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta  
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ  
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuoltolakia siten, että Vaasan sairaan-  
hoitopiirille lisätään velvoite järjestää laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yk-  
sikkö keskussairaalansa yhteyteen. Nykyiset 12 muuta laajan ympärivuorokautisen  
päivystyksen yksikköä jatkaisivat toimintaansa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin  
velvoite järjestää päivystyspalvelut suomen ja ruotsin kielellä poistettaisiin tarpeetto-  
mana.  
Esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yh-  
teydessä.  
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.  
1 Nykytila  
Terveydenhuollon päivystysjärjestelmää ja erikoissairaanhoidon työnjakoa muutettiin  
vuoden 2017 alusta voimaan tulleella terveydenhuoltolain muutoksella 1516/2016  
sekä sen nojalla annetuilla Valtioneuvoston asetuksella kiireellisen hoidon perusteista  
ja päivystyksen järjestämisen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (583/2017) sekä Val-  
tioneuvoston asetuksella erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittä-  
misestä (582/2017). Voimaantulon siirtymäajat päättyivät pääosin vuoden 2018  
alussa.  
Päivystysjärjestelmää muutettiin siten, että 12 sairaanhoitopiirille säädettiin velvolli-  
suus järjestää laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yh-  
teyteen. Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Päi-  
jät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Etelä-  
Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirien on järjestettävä laajan  
ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö, jossa on perusterveydenhuollon ja eri-  
koissairaanhoidon yhteispäivystys ja joka pystyy tarjoamaan laajasti palveluita usealla  
lääketieteen erikoisalalla ympärivuorokautisesti välittömästi ja jolla on voimavarat ter-  
veydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitami-  
seen. Laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön tulee tukea muita päivystysyksi-  
köitä.  
2(9)  
Valtioneuvoston asetuksella on määritelty, että laajan ympärivuorokautisen päivystyk-  
sen yksikössä tulee olla akuuttilääketieteen, anestesiologian ja tehohoidon, gastroente-  
rologisen kirurgian, kardiologian, lastentautien, naistentautien ja synnytysten, neurolo-  
gian, ortopedian ja traumatologian, psykiatrian, radiologian, sisätautien ja yleislääke-  
tieteen erikoisalojen kiireellisen hoidon ja päivystyksen edellytykset ja osaaminen  
sekä yöpäivystystä lukuun ottamatta hammaslääketieteen päivystys. Kiireellisen hoi-  
don antamista varten tulee olla tarvittava määrä osaavaa terveydenhuollon ammatti-  
henkilöstöä. Yksikössä tulee olla tarvittavat tilat, välineet ja laitteet potilaan taudin-  
määritykseen ja hoitoon sisältäen leikkaustoiminnan ja tehohoidon.  
Muiden sairaanhoitopiirien tulee ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon  
ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, jossa on valmius väestön tavanomaisten kii-  
reellisten terveysongelmien hoitoon, keskussairaalan yhteydessä. Sairaanhoitopiiri voi  
määritellä päivystyksen laajuuden alueen väestön tarpeiden mukaisesti ottaen huomi-  
oon erityisvastuualueen järjestämissopimus.  
Muissa terveydenhuollon yksiköissä ei pääsääntöisesti ole ympärivuorokautista päi-  
vystystä. Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää kunnalle tai sairaanhoitopiirille  
luvan ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen päivystyk-  
sen järjestämiseen, jos palvelujen saavutettavuus ja päivystyspisteiden väliset etäisyy-  
det sitä edellyttävät eikä väestön tarvitsemia palveluja voida riittävästi turvata ensihoi-  
topalvelun avulla.  
Vaasan sairaanhoitopiiri ylläpitää nykyisin ympärivuorokautista perusterveydenhuol-  
lon ja erikoissairaanhoidon päivystystä. Vaasan keskussairaalassa on nykyisin monen  
erikoisalan ympärivuorokautinen päivystys. Sen päivystysvalmius vastaa pitkälti ase-  
tusten edellyttämää laajan päivystyksen sairaalan päivystysvalmiutta. Tällä hetkellä  
sairaalasta puuttuu asetuksen edellyttämiin erikoisaloihin verrattuna neurologian eri-  
koisalan ympärivuorokautinen päivystys ja lisäksi on tarve täydentää suun terveyden-  
huollon päivystystä. Muilta osin sairaala jo täyttää laajan päivystyksen edellytykset.  
Vaasan sairaanhoitopiirin väestöstä 51 prosenttia on ruotsinkielisiä. Vaasan keskussai-  
raalan henkilöstöstä 43 prosentilla äidinkieli on ruotsi. Henkilöstöstä 94 prosentilla on  
kielitaitotodistus toisesta kotimaisesta kielestä.  
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on perussäännösten mukaan yksikielinen kuntayh-  
tymä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille on säädetty velvoite väestön kielellisten  
oikeuksien turvaamiseksi järjestää päivystyspalvelut suomen ja ruotsin kielellä siten,  
että potilas saa palvelut valitsemallaan kielellä.  
Perustuslakivaliokunta otti kantaa laajan ympärivuorokautisen päivystyksen järjestä-  
miseen lausunnossaan PeVL 63/2016 vp HE 224/2016 vp seuraavasti: Ehdotuksen  
perustuslainmukaisuuden arvioinnissa merkittävimmäksi muodostuu kuitenkin kysy-  
mys siitä, ovatko hallituksen esityksessä ja sosiaali- ja terveysministeriön perustusla-  
kivaliokunnalle toimittamassa lisäselvityksessä esitetyt perusteet ympärivuorokautisen  
laajan päivystyksen yksikön järjestämiselle nimenomaan Etelä-Pohjanmaan sairaan-  
hoitopiirin keskussairaalan yhteyteen riittäviä ja asianmukaisia. Koska hallituksen esi-  
3(9)  
tyksessä ehdotettu malli johtaa edellä todetun mukaisesti kielellisten oikeuksien toteu-  
tumisen heikentymiseen, esityksen hyväksyttävyyden kannalta arvioinnissa ratkaise-  
vaa on se, onko lainsäätäjällä ollut valittavana useita muuten kuin kielellisten oikeuk-  
sien kannalta yhtä hyviä vaihtoehtoja.  
Hallituksen esityksen perustelujen (HE 224/2016 vp, s. 4344) mukaan harkintakri-  
teereinä, jonka perusteella laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköt on määri-  
tetty, ovat olleet kielellisten näkökohtien lisäksi osaaminen ja voimavarat, väestö-  
pohja, saavutettavuus ja luontaiset kulkusuunnat väestön näkökulmasta, erityisvastuu-  
alueen sisäinen työnjako sekä sairaalaverkon valtakunnallinen kattavuus ja valmiuden  
ylläpito.  
Perustuslakivaliokunta korostaa, että tällaisessa harkintatilanteessa, joka liittyy perim-  
miltään perustuslaissa turvattuihin välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin sosiaali-  
ja terveyspalveluihin, on pyrittävä ratkaisuun, joka samanaikaisesti toteuttaa parhaalla  
mahdollisella tavalla myös muita perusoikeuksia. Valiokunta toisaalta muistuttaa, että  
kieli ja potilaan tarve tulla ymmärretyksi on tärkeä osa potilasturvallisuutta.  
Perustuslakivaliokunnan mielestä hallituksen esityksen perusteluissa ja sosiaali- ja ter-  
veysministeriön lisäselvityksessä on pystytty riittävän uskottavasti esittämään, että eh-  
dotettu ratkaisu on väestön palvelutarpeen, saavutettavuuden ja potilasturvallisuuden  
kannalta esillä olleista vaihtoehdoista parempi. Tämä huomioiden perustuslakivalio-  
kunta toteaa, että perustuslaista ei seuraa velvoitetta antaa tämänkaltaisessa harkintati-  
lanteessa kielellisille oikeuksille yksinomaisesti ratkaisevaa painoarvoa muiden perus-  
oikeuksien toteutumisen kustannuksella.  
Perustuslakivaliokunta pitää kuitenkin saamansa selvityksen perusteella selvänä, että  
kielellisten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta Vaasan keskussairaala palvelisi  
ruotsinkielisiä asukkaita paremmin kuin ehdotettu järjestely. Hallituksen esityksen pe-  
rustana olevaa 12 sairaanhoitopiirin määrää ei asiallisesti perustella muuten kuin ve-  
toamalla hallituksen sote- ja maakunta-uudistuksen yhteydessä tekemiin linjauksiin.  
Näin ollen perustuslain 17 §:n kielelliset perusoikeudet parhaiten toteuttavana ratkai-  
suna voidaankin valiokunnan mielestä pitää sitä, että laajan päivystyksen yksikkö si-  
joitettaisiin sekä Vaasan että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin.  
Perustuslakivaliokunta totesi, että mikäli sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyy halli-  
tuksen esittämän mallin laajan päivystyksen sairaaloista, kielellisten oikeuksien käy-  
tännön toteutuminen tulee turvata vähintään asettamalla Seinäjoen keskussairaalalle  
nimenomainen lakisääteinen velvoite huolehtia siitä, että Vaasasta Seinäjoelle siirty-  
vät ruotsinkieliset voivat käytännössä käyttää omaa kieltään.  
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdotti mietinnössään StVM 43/2016 vp─ HE 224/2016  
vp Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella laajan ympärivuorokautisen päivys-  
tyksen yksikköjä koskevaa 3 momenttia täsmennettäväksi siten, että väestön kielellis-  
ten oikeuksien turvaamiseksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin on järjestettävä päi-  
vystyspalvelut suomen ja ruotsin kielellä siten, että potilas saa palvelut valitsemallaan  
4(9)  
kielellä. Velvoite vastaa päivystyksen osalta terveydenhuoltolain 6 §:ssä kaksikieli-  
sille kunnille asetettua velvoitetta järjestää terveydenhuoltopalvelut suomen ja ruotsin  
kielellä siten, että asiakas ja potilas saavat palvelut valitsemallaan kielellä.  
Eduskunta hyväksyi 50 §:n 3 momentin sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdottamassa  
muodossa. Eduskunta edellytti vastauksessaan HE 224/2016 vp EV 244/2016 vp,  
että hallitus seuraa toteutuvatko terveydenhuoltolain 50 §:n 3 momentissa tarkoitetut  
kielelliset oikeudet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin päivystyspalveluissa siten,  
että potilas saa palvelut valitsemallaan kielellä joko suomeksi tai ruotsiksi ja ryhtyy  
tarvittaessa seurannan edellyttämiin toimenpiteisiin.  
Sosiaali- ja terveysministeriö on seurannut kielellisten oikeuksien toteutumista Etelä-  
Pohjanmaan sairaanhoitopiirin päivystyspalveluissa muun muassa pyytämällä sairaan-  
hoitopiiriltä selvityksiä asiasta.  
Käytännössä Vaasan keskussairaalasta on lähetetty vähän ruotsinkielisiä potilaita Sei-  
näjoen keskussairaalaan. Vaasan sairaanhoitopiiri kuluu Turun yliopistollisen sairaa-  
lan erityisvastuualueeseen. Yliopistosairaalatasoista hoitoa tarvitsevat potilaat lähete-  
tään pääsääntöisesti Turun yliopistolliseen sairaalaan tai kiiretilanteessa Tampereen  
yliopistolliseen sairaalaan. Vaasan sairaanhoitopiirin väestön asiointisuunta erikoissai-  
raanhoidon terveyspalveluissa ei selvitysten mukaan ole Seinäjoen keskussairaala,  
vaan vaativampi erikoissairaanhoito haetaan yliopistosairaaloista. Ainoastaan Kyrön-  
maan alueen suomenkielinen väestö on perinteisesti käyttänyt sekä Vaasan että Seinä-  
joen keskussairaaloiden palveluita. Vähänkyrön kunnan liityttyä Vaasan kaupunkiin ja  
Isonkyrön kunnan perusterveydenhuollon palveluiden siirryttyä Seinäjoen kaupungin  
tuottamaksi, on valinnanvapauden käyttäminen palveluissa vähentynyt.  
Vuonna 2018 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palveluiden kysynnästä Vaasan  
sairaanhoitopiirin jäsenkunnista tuli 1,3 %. Vuonna 2018 Vaasan sairaanhoitopiirin  
alueelta tuli Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin päivystykseen 206 potilasta, joista  
ruotsin kielen ilmoitti äidinkielekseen 20 potilasta (9,7 %). Etelä-Pohjanmaan sairaan-  
hoitopiirissä ilman lähetettä saapumisia oli vuonna 2018 yhteensä 22 921 kappaletta,  
joista Vaasan sairaanhoito-piirin alueelta 249 kappaletta (1,1 %). Ajanvarauslähetteitä  
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin saapui 58 459, näistä Vaasan sairaanhoitopiirin  
alueen osuus oli 781 (1,3 %). Potilaan omaan valintaan saapuminen perustui 159 ta-  
pauksessa. Vaasan keskussairaalan päivystyksestä siirtyi vuonna 2018 viisi potilasta  
hoitoon Seinäjoen keskussairaalaan. Näistä neljän kunta on sijainnut Etelä-Pohjan-  
maan sairaan-hoitopiirin alueella.  
Seinäjoen keskussairaala pystyy toimittamaan asiakirjat potilaalle ruotsiksi seuraavana  
päivänä. Sairaalan opastekyltit ovat suomeksi ja ruotsiksi ja lähes kaikki potilasohjeet  
ovat saatavissa myös ruotsiksi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on kartoittanut  
henkilöstön ruotsin kielen taitoa. Seinäjoen keskussairaalan lääkäreistä noin 80 pro-  
sentilla on suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun  
asetuksen (481/2003) mukainen virallinen todistus ruotsin kielen taidosta. Myös hoito-  
henkilökunnan ruotsin kielen taitoa on selvitetty ja merkittävä osa hallitsee ruotsin  
kielen ja omaa siihen kielitodistuksen esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon  
5(9)  
kautta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Päivystyskeskus on tarjonnut päivystys-  
palveluihin räätälöityä ruotsin kielen opetusta omalle henkilökunnalle säännöllisesti.  
2 Ehdotetut muutokset  
Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolain 50 §:n 3 momenttia muutettavaksi siten  
että Vaasan sairaanhoitopiirille lisätään velvoite järjestää laajan ympärivuorokautisen  
päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Nykyiset 12 muuta laajan ympäri-  
vuorokautisen päivystyksen yksikköä jatkaisivat toimintaansa. Muutoksen jälkeen  
Pohjanmaalla on kaksi laajan päivystyksen yksikköä lähellä toisiaan, mutta Vaasan  
sairaanhoitopiiri on alueella ainoa kaksikielinen laajan päivystyksen yksikkö.  
Vaasan sairaanhoitopiiri ylläpitää nykyisin ympärivuorokautista perusterveydenhuol-  
lon ja erikoissairaanhoidon päivystystä. Vaasan keskussairaalassa on nykyisin noin 11  
erikoisalan ympärivuorokautinen päivystys. Sen päivystysvalmius vastaa pitkälti ase-  
tusten edellyttämää laajan päivystyksen sairaalan päivystysvalmiutta ja osittain ylit-  
tään tämän muun muassa onkologian päivystyksen osalta. Tällä hetkellä sairaalasta  
puuttuu asetuksen edellyttämiin erikoisaloihin verrattuna neurologian erikoisalan ym-  
pärivuorokautinen päivystys ja lisäksi on tarve täydentää suun terveydenhuollon päi-  
vystystä. Muilta osin sairaala jo täyttää laajan päivystyksen edellytykset.  
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin velvoite järjestää päivystyspalvelut suomen ja  
ruotsin kielellä poistettaisiin tarpeettomana. Väestön kielelliset oikeudet päivystyspal-  
veluissa toteutuvat jatkossa hyvin, kun ruotsinkielinen väestö voi käyttää Vaasan sai-  
raanhoitopiirin laajan ympärivuorokautisen päivystyksen palveluja.  
3 Esityksen vaikutukset  
3.1 Vaikutukset valtion ja kuntien talouteen  
Ehdotettu muutos edellyttäisi, että Vaasan sairaanhoitopiiri vahvistaa ympärivuoro-  
kautisia päivystyspalvelujaan erityisesti neurologian osalta. Lisäksi muutos edellyttää  
lisäresursseja hammaslääketieteen päivystykseen, ei kuitenkaan yöpäivystykseen. Yh-  
den ympärivuorokautisen erikoisalaringin ylläpito edellyttää aktiivipäivystyksessä  
Lääkäriliiton mielipiteen mukaan 10 12 erikoislääkäriä. Käytännön tasolla koti-  
päivystys (vapaamuotoinen päivystys) voidaan toteuttaa vähimmillään kuuden erikois-  
lääkärin voimin. Neurologian päivystyksen toteuttamiseksi Vaasan keskussairaala jou-  
tuisi perustamaan ehkä noin kaksi neurologian erikoislääkärin virkaa. Tarvittaessa  
suun terveydenhuollon päivystys voitaneen toteuttaa muun muassa tukeutumalla alu-  
een terveyskeskusten suun terveydenhuollon henkilöstöön.  
Yhden erikoisalan lääkäripäivystyksen kustannus on noin 600.000 euroa vuodessa ak-  
tiivityön osuudesta riippuen. Jos keskussairaala lisää neurologian virkapohjaa esimer-  
kiksi kahdella erikoislääkärillä, tulee tästä noin 300.000 vuosittaiset kustannukset.  
Neurologian päivystyksen toteuttaminen ei luultavimmin aiheuttaisi muita kustannuk-  
sia ja se siten toteutettavissa noin 900.000 eurolla.  
6(9)  
Nykyisen suun terveydenhuollon päivystyksen laajentaminen riippuu toteutustavasta.  
Jos se joudutaan toteuttamaan ostopalveluna, voi kustannus olla merkittävä. Yhteis-  
työssä alueen terveyskeskusten suun terveydenhuollon kanssa toteutettuna kustannus  
on suhteellisen pieni. Lisäksi päivystyksen laajentaminen edellyttää hoitajaresurssien  
lisäämistä jonkin verran erityisesti suun terveydenhuollon päivystyksen osalta.  
Vaasan keskussairaalan päivystyksen laajentaminen laajan päivystyksen edellytysten  
mukaiseksi voidaan toteuttaa 1miljoonalla eurolla. Tämä lisäys otetaan huomioon val-  
tion vuoden 2020 talousarviossa momentilla 28.90.30 (Valtionosuus kunnille perus-  
palvelujen järjestämiseen).  
Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon työnjakoa koskeva uudistus toteutettiin vuoden  
2017 alusta voimaan tulleilla säädösmuutoksilla siirtymäaikojen puitteissa. Koko uu-  
distuksen vaikutuksena arvioitiin syntyvän säästöä 350 miljoonaa euroa kuntien kus-  
tannuksiin vuoteen 2020 mennessä. Nämä muutokset otettiin huomioon vähennyksenä  
valtion talousarvion momentilla 28.90.30 (Valtionosuus kunnille peruspalvelujen jär-  
jestämiseen).  
3.2 Muut yhteiskunnalliset vaikutukset  
Muutos parantaa erityisesti Vaasan sairaanhoitopiirin alueella asuvan väestön päivys-  
tyspalvelujen saatavuutta ja joissain tilanteissa lyhentää matkaa hoitoon. Vaikka Vaa-  
san keskussairaalassa on tähänkin asti ollut melko laajat päivystyspalvelut, niitä vah-  
vistetaan edelleen. Eritysesti muutos parantaa Vaasan sairaanhoitopiirin ruotsinkieli-  
sen väestön palvelujen saatavuutta ja kielellisten oikeuksien toteutumista.  
4 Asian valmistelu  
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu toimenpiteeksi  
Vaasan keskussairaalan muuttaminen laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sai-  
raalaksi. Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä.  
Esitysluonnoksesta pyydettiin lausunnot oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä,  
sairaanhoitopiireiltä, Suomen Kuntaliitolta ja järjestöltä Svenska Finlands Folktinget.  
(täydennetään myöhemmin…)  
5 Riippuvuus muista esityksistä  
Esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yh-  
teydessä.  
6 Voimaantulo  
7(9)  
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.  
7 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys  
Vaikutukset kielellisiin oikeuksiin ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin  
Hallituksen esitys on merkityksellinen erityisesti perustuslain 6 §, 17 § ja 19 §:ssä sää-  
dettyjen perusoikeuksien näkökulmasta sekä perustuslain 22 §:n osalta. Ehdotetut  
muutokset eivät muuta kielellisiä oikeuksia koskevaa sääntelyä, mutta parantavat käy-  
tännön tasolla erityisesti ruotsinkielisen väestön mahdollisuuksia saada palveluja  
omalla kielellään.  
Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Pykälän 2 momen-  
tin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun  
muassa kielen perusteella. Perustuslain 17 §:n mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme  
kansalliskieliä. Lisäksi perustuslaissa säädetään saamelaisten, romanien ja viittoma-  
kielisten sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien kielelli-  
sistä oikeuksista. Perustuslain 17 §:n 1 momentin mukaan jokaisen oikeus käyttää tuo-  
mioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai  
ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Perustuslain 17 §:n 2  
momentin mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen  
väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mu-  
kaan.  
Perustuslain 19 §:n 1 momentissa on turvattu oikeus välttämättömään toimeentuloon  
ja huolenpitoon. Säännöksen tarkoittama huolenpito tarkoittaa sosiaali- ja terveyspal-  
veluja. Perustuslain 19 §:n 3 momentissa on julkiselle vallalle säädetty velvoite tur-  
vata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä. Perus-  
tuslain 19 §:n 3 momenttia täydentävät sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädän-  
nön ja useiden muiden erityislakien säännökset kuntien velvollisuudesta järjestää sosi-  
aali- ja terveydenhuollon palvelut. Perustuslain 22 § velvoittaa julkista valtaa turvaa-  
maan perusoikeuksien käytännön toteutumisen.  
Perustuslain 122 §:n mukaan hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin  
aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet  
saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan.  
Perustuslakivaliokunta otti kantaa laajan ympärivuorokautisen päivystyksen järjestä-  
miseen lausunnossaan PeVL 63/2016 vp HE 224/2016 vp. Perustuslakivaliokunta  
totesi, että hallituksen esityksen (HE 224/2016 vp) perusteluissa ja sosiaali- ja terveys-  
ministeriön lisäselvityksessä on pystytty riittävän uskottavasti esittämään, että halli-  
tuksen esityksessä ehdotettu ratkaisu oli väestön palvelutarpeen, saavutettavuuden ja  
potilasturvallisuuden kannalta esillä olleista vaihtoehdoista parempi. Perustuslakiva-  
liokunta piti kuitenkin saamansa selvityksen perusteella selvänä, että kielellisten oi-  
keuksien toteutumisen näkökulmasta Vaasan keskussairaala palvelisi ruotsinkielisiä  
8(9)  
asukkaita paremmin kuin ehdotettu järjestely. Perustusvaliokunta totesi, että perustus-  
lain 17 §:n kielelliset perusoikeudet parhaiten toteuttavana ratkaisuna voidaankin va-  
liokunnan mielestä pitää sitä, että laajan päivystyksen yksikkö sijoitettaisiin sekä Vaa-  
san että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin.  
Ehdotettu muutos parantaa erityisesti Vaasan sairaanhoitopiirin alueella asuvan ruot-  
sinkielisen väestön kielellisten oikeuksien toteutumista ja päivystyspalvelujen saata-  
vuutta käytännön tasolla. Muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia muiden alueiden  
väestön palvelujen saatavuuteen. Hallituksen käsityksen mukaan ehdotus on perustus-  
lain mukainen ja voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.  
Edellä esitetyn perustella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:  
Lakiehdotus  
Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta  
Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan terveydenhuoltolain (1326/(2010) 50 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on laissa  
1516/2016, seuraavasti:  
50 §  
Kiireellinen hoito  
---  
Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Päijät-Hä-  
meen, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Vaasan,  
Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirien on järjestettävä  
laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Laa-  
jan ympärivuokautisen päivystyksen yksiköllä tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja  
erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, joka pystyy tarjoamaan laajasti palveluita use-  
alla lääketieteen erikoisalalla ympärivuorokautisesti välittömästi ja jolla on voimava-  
rat terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoita-  
miseen. Laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön tulee tukea muita päivystysyk-  
siköitä. Väestön kielellisten oikeuksien turvaamiseksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoito-  
piirin on järjestettävä päivystyspalvelut suomen ja ruotsin kielellä siten, että potilas  
saa palvelut valitsemallaan kielellä. Sairaanhoitopiirit, joissa on yliopistollinen sai-  
raala, voivat väestön palvelutarpeen niin edellyttäessä perustaa useamman kuin yhden  
ympärivuorokautisesti päivystävän yhteispäivystysyksikön sairaaloidensa yhteyteen.  
----  
_____  
9(9)  
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .