SELVITYS TARKASTUSLAUTAKUNNALLE KOTIHOIDON ONGELMIEN  
RATKAISEMISESTA  
Kotihoidon palvelujen järjestämisessä keskeisiin epäkohtiin on puututtu ja kehittämistoimenpiteet on  
aloitettu vuonna 2018 ja kehittämistoimenpiteitä jatketaan vuonna 2019 (vastuuhenkilö hoivajohtaja).  
Toiminnanohjausjärjestelmän käytettävyyden parantaminen on aloitettu yhteistyössä henkilöstön kanssa.  
Keskitetyn työnjaon ja kotihoitotiimien henkilöstön kesken vuoropuhelua on lisätty. Tiimimallin  
jalkautumista kotihoitoalueille on jatkettu. Johdon, esimiesten ja henkilöstön välistä vuoropuhelua on  
lisätty.  
Työntekijöiden kokeman haitallisen kuormituksen vähentämiseksi on kokonaishenkilöstömäärää lisätty ja  
virtuaalikäyntien osuutta kaikista kontakteista on lisätty. Henkilöstön osallistumista toiminnan  
kehittämiseen on lisätty. Työhyvinvointikyselyn tulokset on käyty läpi jokaisessa työyksiköissä ja  
yhteistyössä henkilöstön kanssa on aloitettu kehittämistoimet. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa on  
lisätty. Asiakkaiden hoidon ja palvelun parantamiseksi aamukäyntien oikea-aikaisuutta on parannettu.  
Säännöllisen kotihoidon asiakasmaksu-uudistus on toteutettu 1.2.2019 alkaen. Viiden tutuimman hoitajan  
osuus asiakkaan käynneistä on lisääntynyt. Kotihoidon asiakkaiden ja omaisten illat on aloitettu syksyllä  
2018. Tavoitteena on, että jokaisella kotihoitoalueella on järjestetty asiakas- ja omaisilta vuoden 2019  
loppuun mennessä. Marras-joulukuussa 2018 toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan vastaajat  
kokivat, että kotihoidon palvelut saadaan varsin oikea-aikaisesti ja kotihoidon henkilökunta koetaan  
ystävälliseksi ja osaavaksi. Vastaajat kokivat myös, että kotihoidon henkilöstö tuntee asiakkaan ja hänen  
elämäntilanteensa sekä reagoi asiakkaan terveydentilan ja elämäntilanteen muutoksiin.  
KOTIHOIDON TILANNETTA PARANTAVAT TOIMENPITEET  
Kehittämistoimenpiteitä jatketaan edelleen. Kotihoidon prosesseja kehitetään, henkilöstön työhyvinvointia  
parannetaan sekä riittävän ja osaavan kotihoitohenkilöstön saatavuutta varmistetaan eri toimenpitein.  
Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa on tuotu esille, että kotihoidon henkilökunta kokee, että työt  
jakautuvat tiimeissä epätasaisesti, esimerkiksi erityisen raskashoitoiset asiakkaat tulisi jakaa useammalle  
hoitajalle. Myös välittömän työajan tavoiteprosentti koettiin ajoittain liian korkeaksi. Viikonloppuisin  
koettiin työn olevan kiireisempää, koska henkilökuntaa vähemmän paikalla. Seuraavassa vielä jaoteltuna  
toimenpiteet eri kohtiin. Lisäksi liitteenä excel-taulukko vastuuhenkilöistä.  
Arki- ja viikonlopputyön tasaaminen  
Kotihoidon henkilökunnasta lähihoitajat, kodinhoitajat, koti- ja hoiva-avustajat työskentelevät seitsemänä  
päivänä viikossa. Sairaanhoitajat työskentelevät maanantaista perjantaihin ja pitkinä arkipyhinä siten, että  
yli kahden päivän sairaanhoitajan poissaoloa ei ole. Sairaanhoidollista osaamista viikonloppuisin on  
saatavilla tehostetusta kotisairaanhoidosta (Tehosa), yhden hengen liikkuvalta yksiköltä sekä päivystyksen  
koordinaattorilta.  
Syksyllä 2018 kilpailutettiin kotipalvelutoiminta, jonka tarkoituksena on vastata aamun ja illan  
ruuhkahuippuihin. Kevään 2019 aikana kolme eri kotipalvelua tuottavaa yritystä on aloittanut toiminnan  
Lappeenrannan ja Imatran alueilla. Heinäkuussa 2019 yrityksille oli siirretty arkipäivinä yhteensä kuusi  
aamulistaa Lappeenrannassa ja yksi Imatralla ja kolme iltalistaa Lappeenrannassa. Kilpailutus toteutettiin  
dynaamisena kilpailutuksena, jossa palveluntuottajan tuli antaa yksi tuntihinta. Yritykset ovat ilmoittaneet,  
että palvelua he pystyvät tuottamaan pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin, joka tarkoittaa, että  
yritysten viikolla tekemät käynnit asiakkaille siirtyvät Eksoten kotihoidon tehtäviksi viikonlopun ajaksi.  
Kotipalveluyritysten kohdalla haluttomuus tuottaa palveluja viikonloppuisin johtunee suurelta osin  
kilpailutuksessa käytetystä hinnoittelumekanismista. Viikonlopun asiakasmäärä kasvaa hieman joillakin  
kotihoitoalueilla myös sen vuoksi, että asiakas ostaa arkisin kotihoidon palvelut yksityiseltä yritykseltä,  
mutta viikonloppuisin palvelua ei ole saatavilla ja tällöin asiakkaat siirtyvät tarvittaessa Eksoten kotihoidon  
palveluihin.  
Viikonlopun miehitys arvioidaan jokaisella kotihoidon alueella ja henkilökunnan määrää nostetaan tarpeen  
mukaisesti. Syksyllä 2019 tarkistetaan kotipalvelun kilpailutusehdot ja tavoitteena on mahdollistaa  
kilpailutukseen osallistuville yrityksille tarjota kahta tuntihintaa, hinta arkipäivälle ja hinta viikonlopulle.  
Työvuorokohtainen töiden tasaaminen  
Keväällä 2019 viimeiset kotihoitoalueet ottivat tiimimallin käyttöön, jonka vuoksi mallin muotoutuminen  
kotihoidon alueille on erivaiheessa. Ensimmäiset tiimit ovat olleet käytössä noin kaksi vuotta, jolloin näiden  
tiimien toiminta on kehitetty pidemmälle ja uudemmat tiimit vielä hakevat toiminnanmuotoa. Tiimeillä  
itsellään on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten erityisen paljon hoitoa tarvitsevien asiakkaiden käynnit  
sijoittuvat ja lisäksi arvioida parityöskentelyn tarvetta. Toimintayksikön esimies yhdessä henkilöstön kanssa  
tarkastelee työn jakautumista tiimeissä ja tarvittaessa voidaan tehdään muutoksia.  
Eksotessa kotihoidon henkilöstömitoituksen perusteena käytetään STM:n laatusuositusta hyvän  
ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. Mitoituksen perustana käytetään  
tilattuja asiakastunteja. Henkilöstöresurssia määritettäessä huomioidaan välittömän työajan tavoite, joka  
Eksotessa on lähihoitajilla 60 % ja sairaanhoitajilla 40 %.  
Välitön asiakasaika koostuu arkielämän tuesta ja hoidosta ja hoivasta, toimintakykyä ja kuntoutumista  
edistävästä ja ylläpitävästä työotteesta, sosiaalisten suhteiden ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämisestä  
sekä ikääntyneen henkilön toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnista ja hoito- ja palvelusuunnitelman  
päivityksistä. Välittömään asiakasaikaan lasketaan mukaan myös kodin/yksikön ulkopuoliset aktiviteetit  
(ulkoilu, kaupassa käynti, asiointi) ja kirjaaminen, jos ne suoritetaan yhdessä asiakkaan kanssa. Mukaan  
lasketaan myös asiakkaan omaisten ja omaishoitajan tukeminen, puhelin- tai muu tekninen yhteys  
asiakkaan kanssa. Välilliseen asiakasaikaan lasketaan matka-ajat, asiakastietojen kirjaaminen ja muu  
asiakastyö toimistolla sekä työyhteisön sisäiset palaverit, koulutus ja yleisneuvonta.  
Tarkasteltaessa työtä välittömän työajan puitteissa on huomioitava, että työtä ei voi jakaa samalla  
prosentilla kaikille hoitajalle vaan suunnitellut välittömän työajan prosentit vaihtelevat 60 % molemmin  
puolin. Työaikaprosenttiin vaikuttaa asiakkaiden maantieteellinen sijainti ja matkoihin käytettävä ajoaika.  
Työnjako pyrkii huomioimaan mahdollisia pitkiä ajomatkoja pienentämällä välittömän työajan  
tavoiteprosenttia, jolloin välittömän työajanprosentti suunnitellaan noin 50–55 %. Hilkka  
toiminnanohjausjärjestelmä huomio matkat linnuntietä, joten matkaan käytettävä aika on arvio. Tämä tuo  
haastetta työnjakoon ja arvio matka-ajasta ei välttämättä aina ole paikkansa pitävä. Syyskuussa 2019  
Ruokolahti-Vuoksenniska kotihoitoalueella aloitettavan Procomp- pilotin avulla testataan todellisen matka-  
ajan huomioita työjakoon. Samassa pilotissa testataan myös reittipohjaisen toiminnanohjauksen  
toimivuutta.  
Kotihoidon toiminnanohjauksen peruslähtökohtana on ollut vastuuhoitajuuden toteutuminen. Tässä on  
vielä parannettavaa. Kesäkuussa 2019 hankittu Hilkka suunnittelunäkymä on työkalu asiakaskäyntien  
suunnitteluun, huomioiden vastuuhoitajuus, tiimin ja tiimien kuormitustilanne sekä asiakaskäyntien  
jakaantuminen työvuoroissa. Jatkossa valmistellaan myös vastuuhoitajamallin uudistamista, mm.  
mahdollisuutta siirtyä asiakaskohtaisesta vastuuhoitajamallista tiimivastuuhoitajuuteen.  
Henkilöstön työhyvinvointi  
Kotihoidon esimiehet ovat käyneet oman yksikön henkilökunnan kanssa läpi työhyvinvointikyselyn tulokset  
ja yhdessä nostaneet esille kehittämiskohteita yksiköissään. Työhyvinvointikysely uusitaan syksyllä 2019.  
Työhyvinvointikyselystä ja henkilöstön tapaamisissa on tullut esille, että henkilökunta toivoo  
työturvallisuuden parantamista. Toiveena on saada hoitajahälytysjärjestelmä, jonka avulla hoitaja voi tehdä  
hälytyksen, jos joutuu uhkaavaan tilanteeseen. Parhaillaan selvittelyssä on Stellan turvapuhelinjärjestelmän  
käyttöönotto-pilotti henkilökunnalle. Ennen hälytysjärjestelmän aloitusta kartoitetaan kenelle hälytykset  
tulee ohjata ja kuka lähtee tarvittaessa hoitajan avuksi. Kaupungeissa pystytään hyödyntämään  
turvapalveluyrityksiä, mutta maaseudulla näitä palveluita ei välttämättä ole tarjolla, joten siellä on  
kartoitettava muuta verkostoa.  
Henkilöstön riittävyys, perehdyttäminen ja osaamisen lisääminen  
Kotihoidon henkilöstön määrä oli kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa noin 37 henkilötyövuotta suurempi  
kuin vuoden 2018 vastaavana ajankohtana. Henkilöstöresurssia on siis jo vahvistettu, mutta nykytilanteessa  
vaikeutena on se, että kaikkia vakinaisia tehtäviä ja pitkäaikaisia sijaisuuksia ei ole aina saatu nopealla  
aikataululla täytettyä. Lyhytaikaisista sijaisista on myös ajoittain pulaa. Noin kymmenen henkilöä  
palkattaisiin heti, jos henkilöstöä olisi saatavilla. Kotihoidon avoinna olevat tehtävät ovat haussa  
valtakunnallisesti Kuntarekryssä ja työvoimahallinnon sivuilla. Lisäksi rekrytoinnin apuna käytetään  
sosiaalista mediaa. Kotihoidon henkilöstön riittävyyteen tulevaisuudessa pyritään vastaamaan aloittamalla  
kotihoidon lähihoitajien oppisopimuskoulutus 13.8.2019 alkaen. Koulutus kestää 31.12.2021 saakka.  
Koulutukseen on valittu 26 opiskelijaa.  
Kotihoidon henkilöstön riittävyyttä suunniteltuihin ja toteutuneisiin asiakastunteihin tarkastellaan  
vähintään kahden - kolmen kuukauden välein. Perusmiehityksen vajetta on täytetty määräaikaisesti  
resurssipoolin henkilöstöllä. Vajauksen korjaamiseksi tullaan poolilaisilta kysymään halukkuutta siirtyä  
kentälle vakinaiseksi työntekijäksi. Kotihoidon resurssipoolin kokoa tullaan tarkastelemaan ja määritellään,  
kuinka pitkiin poissaoloihin sen tulee vastata.  
Säännöllisten kotihoidon asiakkaiden määrä ei ole viime vuosina noussut, joskin asiakkaiden käyntimäärät  
ja hoitoisuus ovat lisääntyneet. Kotihoidon virtuaalikäyntien lisäämisellä edelleen pystytään vähentämään  
kotihoidon kentälle kohdistuvaa painetta asiakkaiden palveluiden lisääntymisestä.  
Kotihoidossa kiinnitetään erityistä huomioita uusien työntekijöiden perehdytykseen. Perehdytysmallin  
päivitys aloitetaan elokuussa 2019. Perehdytysmallissa kotihoidon yksiköihin nimetään perehdyttäjiä, jotka  
vastaavat uusien työntekijöiden perehdyttämisestä yhteisellä kotihoidon perehdytysmallilla. Tavoitteena  
on, että uudet työntekijät saavat tasalaatuista perehdytystä.  
Kotihoidon henkilökunnalta ja esimiehiltä on kartoitettu millaista osaamista kotihoidon henkilöstö  
tarvitsee. Vastauksista nousi esille koulutustarvetta lähi- ja sairaanhoitajan perusosaamisen  
vahvistamiseen. Henkilöstölle järjestetään koulutusta hoitotyön perusasioihin. AATOS – hankkeen myötä  
koulutusta saadaan myös digitaaliseen hoitotyöhön. Lainsäädäntömuutoksen myötä  
lääkkeenmääräämishoitajan tehtäviä voi tehdä myös kotihoidossa. Tavoitteena on, että jatkossa  
kotihoidossa työskentelisi noin 10 lääkkeenmääräämishoitajaa. Syksyllä 2019 on alkamassa  
lääkkeenmääräämishoitajan koulutus.  
Henkilöstön osallistaminen kotihoidon kehittämiseen  
Kotihoidon henkilökunta on osallistunut ja osallistuu tulevaisuuden kotihoidon kehittämiseen sekä  
vaikuttamaan siihen mitkä digitaaliset ratkaisut tukevat heidän työtä mm. AATOS-hankkeen avulla. Syksyllä  
2019 aloitetaan myös kotihoidon oma toiminnan kehittämisen työryhmä, johon työntekijät ovat voineet  
työntekijät ilmoittautua. Ryhmä yhdessä miettii erilaisia toimintamalleja ja niiden jalkauttamista omaan  
toimintayksikköön. Esimiehiä ja toimipisteen vastaavia on koulutettu käyttämään työssään jatkuvan  
parantamisen menetelmiä. Yksiköissä on käytössä jatkuvan parantamisen taulut asiakkuuksien hallintaan  
sekä oman työn kehittämiseen.  
Kotihoidon toimintayksiköiden sekä tiimien lukumäärä ja koko  
Kotihoitoa tuotetaan ympärivuorokautisesti jokaisessa kunnassa Eksoten alueella. Toimintayksiköt eroavat  
kooltaan tarkasteltaessa asiakasmääriä sekä henkilöstöä, asiakasmäärät vaihtelevat noin 80 - 260 asiakkaan  
välillä ja henkilökuntamäärä noin 30 - 90 välillä. Kotihoidossa tarkastellaan jatkossa toimintayksiköiden ja  
tiimien lukumäärää ja kokoa.  
Toiminnanohjausjärjestelmän ja työnjaon kehittäminen  
Toiminnanohjauksessa luodaan uudet ohjeet ja toimintamallit yhtenäistetään. 2M-IT:n kanssa on tiivistetty  
yhteistyötä sekä lisätty vuoropuhelua Hilkkajärjestelmän toimittajan Tieran ja Fastroin kanssa. Syksyllä 2019  
Lifecare potilastietojärjestelmän käyttöönoton myötä tullaan selvittämään Lifecare – ohjelman  
toiminnanohjausjärjestelmän toimivuutta. Työnjaon hajauttamista pilotoidaan useammalla kotihoidon  
alueella.  
Laadukas kotihoito asiakkaille  
Kaikilla kotihoitoalueilla toteutetaan asiakas-/omaistenilta ja asiakastyytyväisyyskysely vuosittain.  
Asiakastyytyväisyyskyselyiden ja asiakas-/omaisiltojen sekä asiakaspalautteiden pohjalta yksiköt pystyvät  
kehittämään toimintaa asiakaslähtöiseksi.  
Kotihoidossa kuntouttaminen toteutuu hyvin kotihoidon arviointijaksolla olevien asiakkaiden osalta.  
Kotihoidon säännöllisten asiakkaiden kohdalla tarkastellaan kuntoutuksen kokonaisuutta. Kotihoito yhdessä  
kuntoutuksen kanssa tarkastelee fysioterapeuttien määrää kotihoidossa sekä toimintamallia, jolla voisimme  
ylläpitää säännöllisten asiakkaiden toimintakykyä mahdollisimman pitkään ja näin ollen pyrkiä estämään  
asiakkaiden hoitoisuuden kasvua.