Etelä-Karjalan alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2019-2022  
EKS/3041/00.04.01.00/2019  
Hallitus  
Valmistelijat  
puh.  
(Yhteydenotot sähköpostilla: etunimi.sukunimi@eksote.fi)  
Perhepalvelujen johtaja Riitta Hakoma  
0400 542 668  
Liitteet  
1. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2019_2022  
2. Liite 2. Toimenpidetaulukko  
3. Liite 5. Eksoten lastensuojelun tilastotiedot  
Oheismateriaali  
Lastensuojelulain (417/2007) 12 §:n mukaan kunnan tai useamman kunnan  
yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun  
järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka  
hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä  
vuodessa.  
Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa.  
Suunnitelman tulee sisältää tiedot lasten ja nuorten kasvuoloista, hyvinvoinnin tilasta, lasten  
ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista,  
lastensuojelun tarpeesta, lastensuojeluun varattavista voimavaroista ja resursseista,  
lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun  
palvelujärjestelmästä, yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten ja lapsille ja nuorille  
palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä suunnitelman toteuttamisesta ja  
seurannasta. Suunnitelma on luonteeltaan ohjaava ja tukee lasten ja nuorten hyvinvointityön  
yhteistä johtamista ja kehittämistä.  
Etelä-Karjalassa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on laadittu maakunnallisena jo  
kolmatta kertaa. Edellisen, vuosille 2015−2018 laaditun suunnitelman tavoitteina olivat  
ennalta ehkäisevien palveluiden riittävä resursointi, hyvän vanhemmuuden vahvistaminen,  
asiakaslähtöinen integroitu palvelujärjestelmä sekä lapsen ja perheen toimintaympäristöön  
vietävät palvelut.  
Samat tavoitteet ohjasivat Etelä-Karjalassa vuosina 2017−2018 toteutettua Lapsi- ja  
perhepalvelujen muutosohjelmaa (LAPE). LAPE oli yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista ja  
sitä toteutettiin maakunnassa laajasti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote),  
kuntien, evankelisluterilaisten seurakuntien, järjestöjen, yritysten sekä lasten, nuorten ja  
perheiden yhteistyönä.  
Yhdessä tukena arjessa, mukana elämässä Etelä-Karjalan lasten ja nuorten  
hyvinvointisuunnitelma 2019−2022 on jatkumoa LAPE-työlle, ja se on laadittu yhdessä LAPE-  
muutostyössä mukana olevien toimijoiden kanssa. Hyvinvointisuunnitelman valmistelussa on  
huomioitu paikallinen ja kansallinen kehittämistyö sekä LAPE-muutosohjelman  
valtakunnalliset tulosindikaattorit vuodelle 2025. Lisäksi on otettu huomioon Etelä-Karjalan  
muuttuva toimintaympäristö, erityisesti väestökehitys.  
Maakunnan väestö vähenee lähivuosina jyrkästi, syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy. Väestön  
väheneminen tulee väistämättä vaikuttamaan lasten, nuorten ja perheiden palveluihin ja  
palveluintegraation edelleen syventäminen on välttämätöntä.  
Hyvinvointisuunnitelmaa taustoittaa vuosina 2018−2019 tehty kansallista lapsistrategiaa  
pohjustava työ, jonka visiona on lapsi- ja perhemyönteinen Suomi 2040  
(www.lapsistrategia.fi).  
Lapsistrategiaan liittyvän laajan tutkimustyön pohjalta lapsen hyvinvoinnin osa-alueiksi  
määrittyivät ihmissuhteet, oppiminen, osallisuus, turvallisuus ja terveys. Samaa jaottelua on  
käytetty myös Etelä-Karjalan suunnitelmassa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tilaa  
kuvattaessa. Tilasto- ja tutkimustiedon ohella suunnitelmaan on kirjattu kuntien, järjestöjen,  
seurakuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten keskeiset nostot sekä lasten,  
nuorten ja perheiden esiin tuomat tarpeet.  
Yhdessä - tukena arjessa, mukana elämässä - Etelä-Karjalan lasten ja nuorten  
hyvinvointisuunnitelmaa työstänyt työryhmä on määritellyt suunnitelman päätavoitteeksi  
perheen toimivan arjen ja asiakaslähtöisen palvelujärjestelmän. Perheen toimivaa arkea  
pyritään edistämään toimenpiteillä, joilla tuetaan mielen hyvinvointia, vanhemmuutta ja  
parisuhdetta sekä vahvistetaan hyvinvointitaitoja. Asiakaslähtöisen palvelujärjestelmän  
alatavoitteita ovat ennalta ehkäisevien palveluiden vahvistaminen, lapsen ja perheen  
kasvuympäristöön vietävät palvelut, järjestöjen ja seurakuntien roolin vahvistaminen osana  
palvelujärjestelmää sekä rinnakkaisen työn vahvistaminen. Suunnitelmaan on laadittu  
toimenpideohjelma, johon on kirjattu myös mittarit, pitkän aikavälin  
vaikuttavuusindikaattorit, aikataulut ja vastuut.  
Toimenpiteitä täydennetään kansallisen hallitusohjelman täytäntöönpanon mahdollisesti  
tarjoamalla hanketoiminnalla ja – rahoituksella.  
Etelä-Karjalan alueellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutuksesta vastaavat  
alueen kunnat, Eksote, järjestöt ja seurakunnat. Kukin organisaatio sitoutuu suunnitelmaan  
ja omalle vastuulleen sovittujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Kunnat ja Eksote  
huomioivat suunnitelman (indikaattorit, tavoitteet ja toimenpiteet) vuosittaisissa  
hyvinvointikertomuksessaan ja kuvaavat tekemänsä konkreettiset toimenpiteet ja  
suunnitelmat seuraavalle vuodelle. Suunnitelman toteutumista seuraa maakunnallinen Lape-  
yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmä seuraa ja arvioi tehtyjä toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia  
sekä täsmentää niitä tarvittaessa.  
Toimitusjohtaja  
Hallitus päättää omalta osaltaan hyväksyä liitteenä olevan alueellisen lasten ja nuorten  
hyvinvointisuunnitelman vuosille 2019-2022.  
Päätös  
Hyväksyttiin.