Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tuke-  
misesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 15 ja 20 §:n muuttamisesta  
sekä 20 §:n väliaikaisesta muuttamisesta  
ESITYKSEN PÄÄSIALLINEN SISÄLTÖ  
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäk-  
käiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettua lakia. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi iäk-  
kään henkilön palvelutarpeen selvittämisessä ja arvioinnissa käytettävästä yhtenäisestä kansal-  
lisesta arviointi- ja seurantamittaristosta. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi iäkkäiden  
henkilöiden pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayk-  
siköissä noudatettavasta henkilöstömitoituksesta, siihen laskettavasta henkilöstöstä, mitoituk-  
sen laskentamallista sekä mitoituksen vaiheittaisesta voimaantulosta.  
Esitys liittyy valtion vuoden 2020 I lisätalousarvioesitykseen.  
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2020.  
—————  
 
SISÄLLYS  
2
 
3
YLEISPERUSTELUT  
1
Johdanto  
Iäkkäiden palvelujen toteuttamisen lähtökohdat  
1.1  
Väestön ikärakenteen muutoksesta seuraa, että yhteiskunnan on mukauduttava laajasti entistä  
iäkkäämmän väestön tarpeisiin. On edistettävä mahdollisimman tervettä ja toimintakykyistä  
ikääntymistä tukemalla ikääntyvää väestöä esimerkiksi terveellisessä ravitsemuksessa ja lii-  
kuntatottumuksissa sekä luomalla esteettömiä ja turvallisia asuin- ja elinympäristöjä. Tarvitaan  
myös mahdollisuuksia asiointiin, mielekkääseen tekemiseen, kuten elinikäiseen oppimiseen ja  
sosiaalisten suhteiden yläpitoon sekä niitä tukevia toimivia liikenneratkaisuja.  
Palvelujärjestelmän on tarjottava monialaiseen tuen ja palvelujen tarpeen arviointiin perustuvia,  
yksilöllisesti räätälöityjä palveluita, jotka mahdollistavat ja tukevat iäkkään henkilön omaa toi-  
mijuutta. Palvelujen pitää olla oikea-aikaisia ja lähellä asiakkaita, ellei keskittäminen ole perus-  
teltua palvelujen laadun ja turvallisuuden vuoksi.  
Iäkkäillä henkilöillä on iästä ja toimintakyvystä riippumatta oltava mahdollisuus elää omanlais-  
taan hyvää elämää omissa yhteisöissään sekä toteuttaa omia valintojaan. Tarvittavat palvelut on  
ensisijaisesti toteutettava siten, että ne tukevat iäkkään ihmisen mahdollisuutta asua omassa ko-  
dissaan niin pitkään kuin se on turvallista ja iäkäs henkilö voi tuntea elämänsä merkityksel-  
liseksi ja arvokkaaksi.  
1.2  
Tilannekuva kevät 2019  
Suurelta osalta iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon palveluissa  
toimitaan vanhuspalvelulain, muun sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön sekä iäkkäiden  
palveluja koskevan laatusuosituksen tavoitteiden ja hengen mukaisesti. Kuitenkin palveluissa  
on valvonnan ja asiakaspalautteen pohjalta myös epäkohtia.  
Havaitut epäkohdat nousivat voimakkaasti esille alkuvuodesta 2019. Valvontaviranomaisten ja  
omaisten iäkkäiden henkilöiden palveluissa havaitsemien puutteiden ja epäkohtien arvioitiin  
vaarantavan heidän oikeuttaan hyvään hoitoon ja ihmisarvoiseen kohteluun. Epäkohtia havait-  
tiin etenkin tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksen riittävyydessä, henkilöstön am-  
mattitaidossa ja osaamisessa sekä toimintayksiköiden johtamisessa. Erityisesti lääkehuollossa  
esiin tulleiden puutteiden nähtiin vaarantavan asiakas- ja potilasturvallisuutta.  
Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaviranomaiset Valvira ja aluehallintovirastot ovat jo muu-  
taman vuoden ajan käynnistäneet lisääntyneiden valvontailmoitusten ja omassa valvontatoimin-  
nassaan esille tulleiden epäkohtien johdosta merkittävän määrän iäkkäiden henkilöiden ympä-  
rivuorokautisiin palveluihin kohdistuneita toimenpiteitä. Vuosina 2017-2019 yksityisistä sosi-  
aalipalveluista annetun lain mukaisten lupahakemusten ja myönnettyjen lupien määrät jatkoivat  
kasvuaan. Samaan aikaan kun toimintayksiköitä perustettiin, kävi valvonnasta saatujen havain-  
tojen perusteella ilmi, etteivät palvelujen tuottajat tosiasiassa saaneet rekrytoitua riittävästi hen-  
kilöstöä toimintayksiköihinsä. Myös julkisilla yksiköillä oli haasteita saada henkilöstöä.  
Joissakin toimintayksiköissä asiakasturvallisuus vaarantui valvontaviranomaisten arvion mu-  
kaan niin, että toiminta jouduttiin keskeyttämään. Toiminnan keskeyttämispäätöksiä tehtiin ke-  
vään 2019 aikana kaikkiaan kolmen toimintayksikön osalta. Keskeyttämispäätösten yhteisenä  
4
 
 
 
 
tekijänä oli muun muassa se, että toimintayksiköt olivat vastikään luvan saaneita uusia yksi-  
köitä. Palvelujen tuottaja ei valvontaviranomaisten vahvasta ohjauksesta huolimatta kyennyt  
omavalvonnallisin keinoin palauttamaan toimintaa asianmukaiseksi.  
Toiminnan keskeyttämispäätösten ja niistä seuranneen julkisuuden vuoksi vuoden 2019 aikana  
iäkkäiden henkilöiden palveluiden epäkohtailmoitusten määrä kasvoi merkittävästi. Ilmoitusten  
johdosta valvontaviranomaiset sekä kunnat ja kuntayhtymät tehostivat vanhuspalveluidensa  
valvontaa. Joissakin tilanteissa kunnat joutuivat osoittamaan asukkailleen hoivapaikkoja toisista  
alueensa asumisyksiköistä ja joutuivat käyttämään myös sopimussakkoa palvelujen tuottajaan.  
Tarkastuksissa useassa toimintayksikössä havaittiin edelleen vakavia asiakasturvallisuutta vaa-  
rantavia epäkohtia. Havaitut puutteet liittyivät muun muassa henkilöstön vähyyteen suhteessa  
asiakkaiden palvelujen tarpeeseen, vastuuhenkilöiden ja muun henkilöstön nopeaan vaihtumi-  
seen, lääkitysturvallisuuden asianmukaisuuteen, puutteellisiin omavalvontasuunnitelmiin ja  
omavalvonnan toimeenpanoon, asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien päivittämiseen, asi-  
akkaiden toimintakyvyn, hoitoisuuden ja palvelutarpeen arviointiin, terveydenhuollon palvelui-  
den järjestämiseen ja henkilökunnan tehtävien organisointiin. Yleisesti voidaan todeta, että val-  
vonnassa hoivakodeissa havaitut puutteet hoivan ja hoidon laadussa ja sisällössä ovat olleet  
vahvasti sidoksissa liian vähäiseen osaavan henkilöstön määrään.  
Julkisuuteen vahvasti noussut keskustelu iäkkäiden ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien  
henkilöiden hoivan laadusta johti talvella eduskunnan opposition tekemään iäkkäiden henkilöi-  
den palveluja koskevan välikysymykseen. Siinä kysyttiin muun muassa, onko hallitus valmis  
viemään riittävän hoitajamitoituksen lakiin, lisäämään palvelujen valvonnan resursseja sekä  
muutoinkin turvaamaan iäkkäiden henkilöiden hoivan laatua ja valvontaa.  
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen vastauksessa kiinnitettiin huomiota muun muassa siihen,  
että toteutunut iäkkäiden palvelujen laatusuosituksen mukainen henkilöstömitoitus on keski-  
määrin 0,65 eli korkeampi kuin suosituksen edellyttämä 0,5. Suosituksen alittavia yksiköitä to-  
dettiin kuitenkin olevan niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Hallitus viittasi vastaukses-  
saan vanhustenhuollon kokonaisuuden kehittämistavoitteisiin ja etenkin iäkkäiden henkilöiden  
kotona asumisen turvaamisen vahvistamiseen. Vastauksessa todettiin esillä olleen mitoitusvaa-  
timuksen asettamisen 0,7:ään hoitajaan yhtä asiakasta kohden merkitsevän arviolta 4200 uutta  
työntekijää ja lisäisi ympärivuorokautisen hoidon menoja arviolta 190 miljoonaa euroa. Hallitus  
ei pitänyt mahdollisena edetä välikysymyksessä vaaditun korkeamman henkilöstömitoituksen  
säätämiseen hallituskauden lopulla.  
Palvelujen laadussa ilmenneiden epäkohtien ja valvonnan tarpeiden kasvun seurauksena val-  
vontaviranomaisten ja sosiaali- ja terveysministeriön toimintaresurssit eivät olleet riittäviä to-  
teuttamaan toimijoiden kansallista ohjausta sekä valvomaan iäkkäiden saamaa hoitoa ja hoivaa  
toimintayksiköissä ja toiminnan muuta lainmukaisuutta. Iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden  
palvelujen ohjauksen ja valvonnan voimavaroja aluehallintovirastoissa, Valvirassa ja sosiaali-  
ja terveysministeriössä vahvistettiin kevään 2019 lisätalousarviossa yhteensä 720 000 euron  
määrärahalla, mikä vastaa laskennallisesti 9 henkilötyövuotta.  
Iäkkäiden oikeuksien turvaamiseksi eduskunta myönsi keväällä 2019 ikäihmisten oikeuksien  
vahvistamiseen lisämäärärahan, joka on kohdennettu eduskunnan oikeusasiamiehen kansli-  
aan/Ihmisoikeuskeskukseen, jotta sinne voitiin palkata kolme uutta työntekijää. Valtiovarain-  
valiokunta perusteli lisämäärärahan myöntämistä siten, että ikäihmisten oikeuksien toteutumi-  
sen valvontaa ja edistämistä on tehostettava, jotta jokainen ikääntyvä henkilö saa perustuslaissa  
turvatut välttämättömän hoivan ja huolenpidon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Edus-  
kunnan oikeusasiamiehellä on laaja toimivalta ja tiedonsaantioikeus, monipuoliset toimintatavat  
5
ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn. Oikeusasia-  
miehen toiminnassa on jo aiemmin pyritty painottamaan vanhusten oikeuksien ja kohtelun val-  
vontaa. Uusilla resursseilla voidaan laillisuusvalvonnan tehostamiseksi oikeusasiamiehen  
omien aloitteiden ja tarkastusten määrää lisätä. Myös laajakantoisten vanhusten perus- ja ih-  
misoikeuksien toteutumisen kannalta merkittävien rakenteellisten kysymysten oma-aloitteista  
laillisuusvalvontaa on mahdollista lisätä.  
1.3  
Iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistamisen työryhmä  
Hallituksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ministeriryhmä linjasi keväällä 2019 iäkkäi-  
den henkilöiden palvelujen uudistamisen aloittamista laajapohjaisessa työryhmässä. Kes-  
keiseksi tavoitteeksi uudistukselle asetettiin iäkkäiden henkilöiden palvelujen laadun vahvista-  
minen ja asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen. Sipilän hallituksen erottua sosiaali-  
ja terveysministeriön kansliapäällikkö asetti iäkkäiden palvelujen uudistamisen laajapohjaisen  
asiantuntijatyöryhmän toukokuussa 2019. Työryhmän tavoitteena on turvata iäkkäille henki-  
löille laadukkaat, yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat palvelut, vahvistaa palvelujen laatua  
sekä niiden tarpeenmukaista ja yhdenvertaista saatavuutta.  
Tavoitteena on myös ohjata väestön ikääntymiseen pitkällä aikavälillä liittyviä toimenpiteitä  
koskevan ikäohjelman laatimista, jotta ikääntymiseen liittyvät tekijät otetaan huomioon sosi-  
aali- ja terveyspalveluja laajemmin. Palvelujen laatua koskevien velvoitteiden vahvistamiseksi  
lainsäädännössä työryhmän on arvioitava, mitä iäkkäiden henkilöiden palvelujen laatusuosituk-  
sesta olisi tarpeen nostaa lain tasolle. Palvelun järjestämistä koskevan velvoittavuuden lisäksi  
tavoitteena on tukea valvontatehtävän toteuttamista. Työryhmän tehtäväksi annettiin valmistella  
esitykset lainsäädäntöön tarvittavista muutoksista vaikutusarviointeineen. Työryhmä ja sille ni-  
metyt valmistelujaostot aloittivat työnsä toukokuussa 2019.  
1.4  
Antti Rinteen hallitusohjelman kirjaukset  
Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelma sisältää kohdassa Ikäystävällisyyden edistäminen  
useita kirjauksia väestön ikääntymiseen ja sen tuomaan yhteiskunnalliseen muutokseen varau-  
tumiseksi. Tavoitteena on, että terveiden elinvuosien määrä lisääntyy, toimintakyky paranee ja  
palvelut toimivat oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Keinoina hallitusohjelman tavoitteiden toteu-  
tumiseksi ovat hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistamiseen liittyvät toimet kuten poikkihal-  
linnollisen ikäohjelman laatiminen sekä palvelujen parantaminen muun muassa lainsäädännön  
päivittämisellä sekä vanhuspalvelujen laadun ja vaikuttavuuden lisäämisellä ja vanhusasiaval-  
tuutetun viran perustamisella. Konkreettisena keinona palvelujen parantamiseksi hallitusoh-  
jelma linjaa lainsäädännön hoivahenkilöstön sitovasta 0,7 vähimmäismitoituksesta ympärivuo-  
rokautisen hoivan yksiköissä. Mitoituksen toteutuksessa otetaan huomioon aina ensisijaisesti  
asiakkaiden hoitoisuus. Lisäksi selkiytetään henkilöstön työnjakoa muun muassa tukipalvelujen  
osalta. Hallitusohjelman mukaan henkilöstömäärän lisäys toteutetaan asteittain käynnistämällä  
tavoitteellinen kehittämisohjelma, jotta rahoituksella voidaan saada aikaan uskottava ja vanhus-  
ten riittävän hoivan turvaava mitoitus.  
Hallitus on kesällä 2019 täsmentänyt hallitusohjelman kirjausta siten, että iäkkäiden henkilöi-  
den palvelujen uudistaminen toteutetaan kahdessa osassa niin, että palvelutarpeen arvioinnissa  
käytettävää yhtenäistä kansallista toimintakyvyn arviointi- ja seurantamittaristoa sekä henkilös-  
tömitoitusta koskevat uudistukset valmistellaan nopealla aikataululla syksyn 2019 aikana.  
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru täsmensi elokuun lopussa 2019 iäkkäiden henki-  
löiden palvelujen uudistamistyöryhmän toimeksiantoa ja kokoonpanoa. Uuden asettamispää-  
töksen mukaan työryhmän on muiden tehtäviensä lisäksi arvioitava henkilöstömitoituksen nos-  
6
 
 
tamista vähintään 0,7 ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä sekä siihen liittyen työnjaon sel-  
kiyttämistä. Mitoitusta ja siihen liittyviä tekijöitä koskevan hallituksen esityksen valmistele-  
mista varten asetettiin mitoitusjaosto, jonka tehtäväksi annettiin vuoden 2019 syyskuun loppuun  
mennessä tehdä ehdotus hallituksen esitykseksi henkilöstömitoituksesta ja yhtenäisestä toimin-  
takyvyn arvioinnissa käytettävästä mittaristosta.  
Iäkkäiden palvelujen uudistamisen työryhmän toimikausi kestää vuoden 2019 loppuun. Muut  
työryhmän toimeksiantoon sisältyvät kokonaisuudet valmistellaan työryhmän antamien ehdo-  
tusten pohjalta vuonna 2020.  
Iäkkäiden henkilöiden palvelujen järjestämiseen sekä iäkkäiden henkilöiden asemaan vaikutta-  
vat myös valmisteltavana olevat lait sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta sekä sosiaali-  
ja terveydenhuollon asiakkaiden asemasta ja oikeuksista sekä asiakasmaksuista.  
2
Nykytila  
Lainsäädäntö ja käytäntö  
2.1  
Perustuslain säännökset  
Oikeus välttämättömään huolenpitoon on turvattu perusoikeutena suoraan perustuslain 19 §:n 1  
momentin nojalla jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää  
turvaa. Tämä on suoraan perustuslaissa säädetty subjektiivinen oikeus yksilölle kaikissa elä-  
mäntilanteissa kuuluvasta vähimmäisturvasta (PeVM 25/1994 vp). Välttämättömällä toimeen-  
tulolla ja huolenpidolla tarkoitetaan sellaista tulotasoa ja palveluja, joilla turvataan ihmisarvoi-  
sen elämän edellytykset. Perusoikeusuudistukseen johtaneen hallituksen esityksen (HE  
309/1993 vp) mukaan ihmisarvoisen elämän perusedellytyksiä turvaavat erityisesti oikeus kii-  
reelliseen sairaanhoitoon sekä eräät lasten, vanhusten, vammaisten ja kehitysvammaisten hen-  
kilöiden huoltoon kuuluvat tukitoimet. Perustuslain 19 §:n 3 momentti velvoittaa julkisen vallan  
on turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sen mukaan kuin lailla tarkemmin  
säädetään, sekä edistämään väestön terveyttä.  
Muut perustuslain säännökset määräävät osaltaan tapaa, jolla sosiaali- ja terveyspalvelujen tur-  
vaamisvelvollisuus on täytettävä. Tässä suhteessa merkityksellisiä ovat esimerkiksi perustuslain  
6 §:ssä säädetty yhdenvertaisuus ja syrjinnänkielto, 7 §:ssä säädetty oikeus elämään, henkilö-  
kohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen, 10 §:ssä säädetty yksityiselämän suoja sekä  
14 §:n 3 momentissa säädetty julkisen vallan velvollisuus edistää yksilön mahdollisuuksia vai-  
kuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon.  
Julkiselle vallalle on perustuslain 22 §:ssä säädetty velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeuk-  
sien toteutuminen. Julkisella vallalla tarkoitetaan sekä valtiota että kuntia. Perusoikeuksien to-  
teuttaminen edellyttää julkisen vallan aktiivisia toimenpiteitä tosiasiallisten edellytysten luo-  
mista perusoikeuksien toteuttamiseksi. Keskeisiin keinoihin kuuluvat perusoikeuksien käyttöä  
turvaavan ja täsmentävän lainsäädännön säätäminen sekä taloudellisten voimavarojen kohden-  
taminen.  
Perustuslain 121 §:ssä on vahvistettu kunnille itsehallinto. Itsehallinnon toteuttaminen merkit-  
see, että kunnille annettavista tehtävistä ja velvoitteista on säädettävä lailla.  
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalve-  
luista  
7
 
 
 
 
Iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista säädetään ikääntyneen väestön toiminta-  
kyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa laissa (980/2012,  
jäljempänä vanhuspalvelulaki), joka tuli voimaan 1.7.2013. Laki täydentää sosiaali- ja tervey-  
denhuollon yleis- ja erityislainsäädäntöä. Lain tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön hy-  
vinvointia sekä parantaa sen mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten val-  
misteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa. Lisäksi lain tarkoituksena on parantaa iäkkään  
henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vahvistaa hänen  
mahdollisuuttaan vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan.  
Ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevia. Iäkkäällä  
henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alka-  
neiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan  
ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Laissa asetetaan kunnalle velvollisuuksia huolehtia  
ikääntyneen väestönsä hyvinvoinnin tukemisen ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspal-  
velujen saannin edellytyksistä. Kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoin-  
nin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden tarvitse-  
mien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asi-  
antuntemusta.  
Laissa määritellään iäkkään henkilön palveluntarpeisiin vastaamisessa noudatettavat yleiset pe-  
riaatteet sekä pitkäaikaisen hoidon toteuttamisen periaatteet. Iäkkään henkilön sosiaali- ja ter-  
veyspalvelujen on oltava laadukkaita sekä hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä.  
Palvelut on toteutettava niin, että ne tukevat hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakyky-  
ään, itsenäistä suoriutumistaan ja osallisuuttaan sekä ehkäisevät ennalta muuta palveluntarvetta.  
Hoito ja huolenpito toteutetaan ensisijaisesti iäkkään henkilön kotona. Pitkäaikainen hoito ja  
huolenpito voidaan toteuttaa pitkäaikaisena laitoshoitona vain lääketieteellisin perustein tai  
asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteilla.  
Laissa säädetään iäkkään henkilön palveluntarpeiden viivytyksettömästä ja monipuolisesta sel-  
vittämisestä sekä hänen yksilöllisiä tarpeitaan vastaavan palvelukokonaisuuden suunnittelusta.  
Vaihtoehdoista on neuvoteltava iäkkään henkilön kanssa ja hänen näkemyksensä on kirjattava.  
Kiireellisessä tapauksessa sosiaalipalvelut on järjestettävä viipymättä ja muissa tapauksissa vii-  
meistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta.  
Vanhuspalvelulaki ei sisällä säännöksiä iäkkäälle henkilölle järjestettävistä palveluista lukuun  
ottamatta lain 12 §:ssä tarkoitettuja hyvinvointia edistäviä ja ennaltaehkäiseviä palveluja. Iäk-  
käiden henkilöiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään ensisijaisesti ja pääosin  
yleislakien eli sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain nojalla.  
Palvelujen laadun varmistamisesta säädetään vanhuspalvelulain 4 luvussa. Säännökset koskevat  
sekä kunnan että yksityisten palvelutuottajien toimintayksikköjä. Iäkkäälle henkilölle tarjotta-  
vien palvelujen on oltava laadukkaita ja niiden on turvattava hänelle hyvä hoito ja huolenpito.  
Keskeisiä palvelujen laadun osatekijöitä ovat riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö, osaava  
johtaminen ja asianmukaiset toimitilat. Toimintayksikön henkilöstön määrän, koulutuksen ja  
tehtävärakenteen on vastattava yksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää sekä  
heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta. Henkilöstö on mitoitettava niin, että  
iäkkään henkilön laadukkaat palvelut tulevat turvatuiksi.  
Koulutukseltaan ja rakenteeltaan monipuolinen ja riittävä sosiaali- ja terveydenhuollon osaava  
henkilöstö on keskeinen laatutekijä vanhusten tehostetun palveluasumisen toimintayksiköissä.  
Valvira ja aluehallintovirastot käyttävät toimintayksikköjen henkilöstövoimavarojen arviointiin  
yhteistä arviointityövälinettä (taulukko toimintakyvyn arvioinnista). Taulukon tehtävänä on toi-  
mia viitteellisenä ja suuntaa antavana työvälineenä, kun lupa- ja valvontaviranomaiset arvioivat  
8
erityisesti vanhusten tehostetun palveluasumisen toimintayksikköjen hoito- ja hoivahenkilöstön  
riittävyyttä. Tämä työväline on yksi apukeino toimintayksiköiden kokonaisvaltaisessa arvioin-  
nissa. Arviointityövälineen käytössä lähtökohtana on se, että vanhusten tehostetun palveluasu-  
misen toimintayksikön asiakkaiden toimintakykyä koskeva mittaritieto on aina viitteellinen ja  
suuntaa antava. Toimintayksikön henkilöstön määrän, mitoituksen ja rakenteen riittävyyden ar-  
viointi perustuu aina tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan. Kokonaisharkinnassa huomioidaan  
asiakkaiden toimintakykyä arvioivan mittaritiedon lisäksi muut toimintayksikön toimintaan liit-  
tyvät tekijät, kuten esimerkiksi toimitilat, asiakkaiden määrä sekä toiminnan päivittäiseen orga-  
nisointiin liittyvät ratkaisut. Työväline auttaa arvioimaan toimintayksikön hoito- ja hoivahenki-  
löstön määrän ja rakenteen riittävyyttä vanhuspalvelulain sekä yksityisistä sosiaalipalveluista  
annetun lain mukaisesti.  
Sosiaalihuoltolaki  
Sosiaalihuollon palveluissa yleislakina sovellettava sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tuli voimaan  
1.4.2015. Sosiaalihuoltolaki on sosiaalihuollon keskeinen yleislaki, jossa säädetään kaikkia pal-  
velujen käyttäjiä koskevista asioista kuten toimintaperiaatteista ja menettelytavoista.  
Sosiaalihuoltolain 4 §:ssä määritellään asiakkaan edun arvioimisessa huomioitavia seikkoja.  
Pykälän mukaan asiakkaan edun arvioimisessa tulee ottaa huomioon muun muassa asiakkaan  
ja hänen läheistensä hyvinvoinnin turvaaminen, asiakkaan itsenäisen suoriutumisen ja omatoi-  
misuuden vahvistuminen sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet, tarpeisiin nähden oikea-aikai-  
sen, oikeanlaisen ja riittävän tuen järjestäminen sekä mahdollisuus osallistumiseen ja vaikutta-  
miseen omissa asioissaan.  
Sosiaalihuoltolain nojalla järjestettäviä palveluja iäkkäille henkilöille ovat muun muassa koti-  
hoito, kotipalvelu sekä iäkkäille suunnatut kuntouttavat palvelut ja asumispalvelut. Sosiaali-  
huoltolain mukaista palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asun-  
non sekä hoitoa ja huolenpitoa. Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoi-  
don ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Mainitun säännöksen mukaisesti järjestetään  
valtaosa iäkkäiden henkilöiden tarvitsemista asumispalveluista. Pitkäaikainen laitoshoito on  
palvelurakenteen muutokselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti vähentynyt. Iäkäs henkilö voi  
tulla myös erityislainsäädännön mukaisten palvelujen piiriin, jos hän täyttää niiden saamisen  
edellytykset.  
Sosiaalihuoltolain 4 luvussa on kattavat säännökset sosiaalipalvelujen toteuttamisesta. Keskei-  
siä asiakkaan oikeuksien ja tarpeen mukaisen palvelujen kannalta ovat lain 36, 37 ja 38 §:n  
säännökset palvelutarpeen arvioinnista, sen sisällöstä sekä palvelujen järjestämisestä arvioinnin  
mukaisesti. Palvelutarpeen arviointia on täydennettävä lain 39 §:n mukaisella asiakassuunnitel-  
malla.  
Myös iäkkäiden henkilöiden palvelujen osalta keskeisiä ovat sosiaalihuoltolain 41 §:n säännös  
monialaisen yhteistyön tekemisestä. sekä 42 §:n säännös omatyöntekijästä. Palvelutarpeen ar-  
vioimiseksi, päätösten tekemiseksi ja sosiaalihuollon toteuttamiseksi toimenpiteestä vastaavan  
sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin  
tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Jos henkilön tarpeiden arviointi ja  
niihin vastaaminen edellyttävät sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten palveluja tai tukitoi-  
mia, on näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön  
palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen.  
Sosiaalihuoltolain 42 §:n mukaan sosiaalihuollon asiakkaalle on asiakkuuden ajaksi nimettävä  
omatyöntekijä. Omatyöntekijän on oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa  
9
 
tarkoitettu ammattihenkilö mutta omatyöntekijänä voi toimia edellä mainitun sijaan myös ter-  
veydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö, kun se on  
asiakkaan palvelukokonaisuuden kannalta perusteltua.  
Sosiaalihuoltolain 49 a §:n mukaan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä varten  
kunnan käytettävissä tulee olla riittävästi sosiaalihuollon ammattihenkilöitä sekä muuta asia-  
kastyöhön osallistuvaa henkilöstöä. Jokaisen kunnan käytettävissä tulee myös olla asiakastyö-  
hön osallistuvan virkasuhteisen sosiaalityöntekijän palveluja. Lain 46 a §:n mukaan sosiaali-  
huollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnollisissa johtotehtävissä voi toimia  
sosiaalityöntekijä tai henkilö, jolla on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan  
tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito.  
Sosiaalihuoltolain 48 §:n mukaan sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtä-  
vissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajina toimivien henkilöiden on il-  
moitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa