parantamiseen ja kehittämiseen liittyviä ideoita sekä joulukuussa
2019 tehdyn henkilöstön arvo- ja strategiakyselyn tuloksia.
Eksote lähetti 31.3.2020 Eksoten hallituksen hyväksymän
Strategiset linjaukset ja toimeenpanon vuosina 2019-2023
dokumentin jäsenkuntien valtuustoille tiedoksi. Lisäksi
jäsenkunnilla on mahdollisuus lausua strategiasta, mikäli
valtuustoilla on siihen jokin erityinen syy. Mahdolliset lausunnot
pyydetään lähettämään Eksoten kirjaamoon 30.4.2020
mennessä. Eksoten Strategiset linjaukset ja toimeenpanon
vuosina 2019-2023 on esityslistan oheismateriaalina.
Lappeenrannan kaupungin lausunto
’’Lappeenrannan kaupunki pitää hyvänä, että Eksoten missiossa
on huomioitu kuntien rahoitus ja maakunnallinen taloustilanne.
Toimintaympäristöanalyysi on kattava ja tukeutuu myös
kansallisiin selvityksiin. Eksoten strategiset painotukset
maakunnallisen palveluverkon kehittämisestä integraation ja
digitalisaation keinoin tukevat yhteisesti linjattuja tavoitteita.
Kuntien kanssa yhdessä asetettavat strategiset tavoitteet ovat:
•
uusien asumisratkaisujen ja kaavoituksen kehittäminen
(uudet kevyet asumisen ja kaavoituksen ratkaisut),
hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä elintapaohjaus,
työperäisen maahanmuuton edellytysten ja työllisten määrän
sekä muut työllisyyden prosessit.
•
•
Kaupunki pitää Eksoten ja kuntien yhteisiä asetettuja tavoitteita
tarkoituksenmukaisina.
Eksoten strategia dokumentissa todetaan: ’’Strategiseksi
tavoitteeksi keväällä 2019 asetettu maksuosuuksien
määräytymisperusteiden (kuntarahoitus/valtion rahoitus)
uudistaminen on toteutettu syksyn 2019 aikana yhdessä kuntien
kanssa.’’ Lappeenrannan kaupungin näkemyksen mukaan
maksuosuusuudistuksen perusteista ei päästy yksimielisyyteen
kuntien kesken. Ainoa maksuosuusperusteisiin tehty muutos oli,
että jäsenkuntien maksuosuudet perustuvat rahoitusmalliin, jossa
maksuosuuden perusteena on kunnanasukkaiden palvelujen
käytöstä aiheutuneet kustannukset viimeisen kahden vahvistetun
tilinpäätösvuoden ajalta, joiden keskiarvo kunkin jäsenkunnan
osalta muodostaa kunnan maksuosuuden. Vanhassa
perussopimuksessa käytettiin kolmen vuoden keskiarvoa.
Kaupunki katsoo, että viittaus maksuosuusuudistukseen tulisi
poistaa.