Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma  
2019/2020–2023  
3 (33)  
LIITTEET  
Liite 1: 34 §/Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma  
Liite 2: Työterveyshuolto Eksoten alueella  
4 (33)  
1 Johdanto  
Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on  
terveydenhuoltolain (1326/2010) 34 §:n mukaan laadittava terveydenhuollon  
järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja  
palvelutarpeeseen. Suunnitelmassa sovitaan alueellisesta yhteistyöstä ja  
palveluiden yhteensovittamisesta piirin alueella sijaitsevien sairaaloiden,  
terveysasemien ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden kanssa. Erityisesti  
arvioidaan laboratorio- ja kuvantamispalveluiden, lääkinnällisen (toimintakyky)  
kuntoutuksen ja päivystys- ja ensihoitopalveluiden toiminnallista kokonaisuutta.  
Sosiaalihuollon palvelut tulee tarvittaessa sovittaa terveydenhuollon palveluiden  
toiminnalliseen kokonaisuuteen. Suunnitelmassa tulee mahdollisuuksien mukaan  
ottaa huomioon yksityisten palveluntuottajien ja sosiaalihuollon tietohallinnon  
yhteistyötarpeet (Terveydenhuoltolaki 34§).  
Etelä-Karjalan alueen kuntien kanssa on sovittu, että Etelä-Karjalan sosiaali- ja  
terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta perusterveydenhuollon,  
sosiaalihuollon sekä sosiaalihuoltoasetuksessa tarkoitetun ehkäisevän työn  
palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, ympäristöterveydenhuoltoa ja  
eläinlääkintähuoltoa. Toiminta alkoi vuonna 2010. Alueen kuntien kanssa käydään  
vuosittain neuvottelumenettely, jossa keskustellaan mm. palveluverkkoon ja  
kustannuksiin liittyvistä asioista sekä toiminnan kehittämisestä.  
Alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimisesta ja seurannasta  
vastaa Eksoten toimitusjohtaja. Seurantaa tukee operatiivinen päällikkö.  
Suunnitelman laatimista ja päivitystä koordinoi perusterveydenhuollon yksikössä  
nimetty henkilö, Eksoten vastuualueiden kanssa yhteistyötä tehden. Suunnitelman  
toteutumista arvioidaan vuosittain ja siihen tehdään tarvittavia täydennyksiä.  
Järjestämissuunnitelman hyväksyy Eksoten valtuusto ja se on laadittava  
valtuustokausittain. Eksoten alueen ensimmäinen Terveydenhuollon  
järjestämissuunnitelma laadittiin Terveydenhuoltolain 34 §:stä annetun asetuksen  
mukaisesti vuonna 2012 ja se päivitettiin edellisen kerran vuonna 2016.  
Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Helsingin yliopistollisen keskussairaalan  
erityisvastuualueella (Hyksin erva) on päivitetty vuonna 2018 ja se on voimassa  
kuluvan valtuustokauden loppuun.  
Eksote tarjoaa tällä hetkellä erilaisia integroituja ja toimintakykyä edistäviä sote-  
palveluja maakunnan noin 129 000 asukkaalle maakunnan yhdeksässä kunnassa  
(Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale  
ja Taipalsaari). Eksoten palvelutuotannon organisaatiossa on neljä vastuualuetta:  
perhe- ja sosiaalipalvelut, terveys- ja vanhustenpalvelut, kuntoutus sekä strategiset  
tukipalvelut. Vastuualueet jakautuvat tulosalueisiin ja tulosyksiköihin.  
Vastuualueen jakautumisesta tulosalueisiin päättää Eksoten hallitus.  
Tulosyksiköistä sekä niiden tehtävistä päättää toimitusjohtaja.  
Eksoten palveluja ovat avoterveydenhuolto, suunterveydenhuolto, mielenterveys-  
ja päihdepalvelut, laboratorio- ja kuvantamispalvelut, lääkehuolto, kuntoutus,  
perhepalvelut, aikuisten monialaiset palvelut ja vammaispalvelut sekä väestön  
palvelutarpeeseen ja ikärakenteeseen joustavasti mukautuvat vanhusten palvelut.  
Etelä-Karjalan keskussairaala vastaa erikoissairaanhoidosta. Ensivaste- ja ensihoito  
järjestetään yhdessä pelastustoimen kanssa. Eksote on maakunnan suurin  
työnantaja (noin 5000 työntekijää). Eksotella on tällä hetkellä noin 100  
toimipistettä, jotka ovat kaikkien eteläkarjalaisten käytössä kotikunnasta  
riippumatta. Tämä mahdollistaa asukkaille joustavan asioinnin missä tahansa  
toimipisteessä.  
 
5 (33)  
Eksoten toiminnan aikana sote-kustannuksia on kyetty merkittävästi leikkaamaan  
muun muassa purkamalla laitoshoitoa ja vastaavasti kehittämällä voimakkaasti  
kotiin vietäviä palveluita sekä kuntoutusta. Tärkeä rooli sote-toiminnassa on myös  
yksityisillä ja kolmannen sektorin tuottajilla. Eri-ikäisten asiakkaiden ja omaisten  
osallistuminen palveluihin on myös tärkeä alati kasvava voimavara.  
Eksoten visio on ”Toimintakykyisenä kotona, työssä ja arjessa”. Strategia kiteytyy  
henkilöstölle kolmen toiminnan periaatteen kautta, joita ovat Ihminen,  
Yksinkertaisuus ja Rohkeus. Eksote on ihmistä varten ja sen toimintatapa on  
asiakaskeskeinen. Tavoitteet ja toteutusmallit ovat selkeitä, kuten myös roolit ja  
vastuut. Selkeys ja yksinkertaisuus korostuvat projektimalleissa, organisaatio- ja  
päätöksentekorakenteessa sekä tiedolla johtamisessa. Toimintaympäristön  
muutosten ja muutosvoimien analysointi on tärkeää varsinkin silloin, kun halutaan  
edistää ja tukea asiakkaiden toimintakykyä ja kotona asumista. Robotiikka ja  
tekoäly tukevat integraatiota. Terveydenhoidon laitteet ja tarvikkeet kehittyvät  
myös nopeaa vauhtia.  
Tämä järjestämissuunnitelma kuuluu osaksi Eksoten strategiakokonaisuutta.  
2 Väestön palvelutarpeen arviointi  
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ydintehtävänä on terveyden ja toimintakyvyn  
edistäminen sekä sairauksien hoitaminen ja/ tai parantaminen, eli  
kokonaisuudessaan terveyshyödyn tuottaminen. Ydintehtävän toteuttamiseksi  
palvelut järjestetään ja toteutetaan maakunnassa integroidusti, lainsäädäntö ja  
asukkaiden palvelutarpeet huomioiden. Palvelujen järjestämiseen ja  
toteuttamiseen tarvitaan riittävää tietoa ja tiedolla johtamista, ennakointia sekä  
ymmärrystä alueen erityispiirteistä ja asiakkaiden palvelutarpeista.  
Segmentoimalla asiakkuuksia palvelutarpeen mukaisesti voidaan suunnitella  
kullekin asiakkaalle palvelun ja hoidon tarpeeseen vastaava, oikea-aikainen ja  
integroitu palvelukokonaisuus. Palvelukokonaisuuksia on tarpeen määritellä  
yhteistyössä eri palveluntuottajien kanssa mahdollisimman sujuvien hoito- ja  
palveluketjujen synnyttämiseksi. Asiakkaiden palvelutarpeiden huomiointi ja  
segmentoinnin hyödyntäminen ohjaavat myös osaltaan integroituneen  
kokonaisuuden toteutusta.  
Eksote huolehtii tarvittavien palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen kuvaamisesta.  
Maakunnan ja kuntien yhdyspinnan toimivuudesta huolehditaan muun muassa  
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kuntalaisille tarjotaan mahdollisuuksia  
osallistua palvelujen suunnitteluun, järjestämiseen, tuottamiseen, kehittämiseen ja  
arviointiin. Alueellisessa toiminnassa korostuvat alueen väestön  
palvelutarvetietojen seuranta ja kyky ennakoida niissä tapahtuvat muutokset  
huomioiden samalla palveluverkossa tapahtuvat muutokset.  
Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyssä arvioidaan toimintaympäristöä,  
asiakkaiden oletettuja ja osoitettuja palvelutarpeita sekä niiden vaikuttavuutta.  
Samalla on myös sovittava mistä asioista palveluketjuja tehdään ja millä tasolla.  
Palvelutarpeeseen vaikuttavat mm. ikärakenne ja erilaiset olosuhdetekijät, kuten  
asukastiheys, työttömyysaste ja elinkeinorakenne. Palvelutarpeen ja saatavuuden  
arviointia tehdään palvelujen määrän tai tyypin, peittävyyden, laadun, resurssien  
käytön ja kustannusten näkökulmasta. Palvelutarpeen arvioinnissa otetaan  
 
6 (33)  
huomioon esimerkiksi erot sukupuolten välillä terveydessä, sairastavuudessa ja  
palvelutarpeessa.  
Palvelujen ja toimintojen hallintaa ohjataan ja arvioidaan sekä kehitetään  
asetetuilla tavoitteilla ja kannustimilla. Näitä voivat olla esimerkiksi alueen väestön  
hyvinvoinnin ja terveyden sekä niihin yhteydessä olevien tekijöiden seuranta  
väestöryhmittäin, alueellisen hyvinvointikertomuksen tekeminen, tilastointi ja  
erilaiset tietojen raportoinnit maakunnassa ja kansallisesti.  
Tarvearvion taustana käytetään esimerkiksi seuraavia tietoja ja tunnuslukuja:  
väestön ikärakenne, sairastavuustiedot, Kelan korvattavuustiedot, sairauspäivät,  
sairastamisindeksi, eläketilastot (erityisesti varhaiset eläkkeet), PYLL-indeksi,  
työttömyystilastot (erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys),  
kouluterveyskysely, alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH), RAI-  
arvioinnit, 75-vuotiaille suoritettavat hyvinvointia tukevat kotikäynnit ja SAS-  
arvioinnit sekä kotona asumista tukevat moniammatilliset kotikäynnit. Lisäksi  
palveluverkon kehittämisessä hyödynnetään vanhuspalvelulain 5§:n mukaisen  
maakunnallisen suunnitelman seuranta- ja arviointitietoja, joissa huomioidaan  
ikäystävällisen kunnan kriteereiden toteutuminen. Myös tietojohtamisen mallia  
hyödynnetään palvelutarpeiden ennustamisessa. Sen perusteella tiedetään, että  
Eksoten alueella noin 10 % asukkaista aiheuttaa 80 % kustannuksista. Yksi prosentti  
väestöstä aiheuttaa neljänneksen, eli noin 25 % kustannuksista. 34- 49- vuotiaista  
pitkäaikaistyöttömistä noin 30 % kuuluu kalleimpaan 10 %:iin väestöstä.  
Jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla pyritään havainnollistamaan  
sitä, miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan väestön  
keskiarvoon (= 100). Indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo, ja perustuu kolmeen  
rekisterimuuttujaan; kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus  
työikäisistä sekä erityiskorvattavat lääkkeet.  
7 (33)  
Terveyspuntarin sairastavuusindeksi  
Vakiointi: Vakioitu  
2018  
Alue  
Indeksi  
Ahvenanmaan shp  
Etelä-Karjalan shp  
Sairastavuusindeksi  
Sairastavuusindeksi  
78,1  
101,5  
Etelä-Pohjanmaan shp Sairastavuusindeksi  
108,4  
115,4  
86,8  
Etelä-Savon shp  
Sairastavuusindeksi  
Sairastavuusindeksi  
Helsingin ja  
Uudenmaan shp  
Itä-Savon shp  
Sairastavuusindeksi  
Sairastavuusindeksi  
Sairastavuusindeksi  
108,7  
119,1  
100,5  
Kainuun shp  
Kanta-Hämeen shp  
Keski-Pohjanmaan  
shp  
Sairastavuusindeksi  
102,4  
Keski-Suomen shp  
Kymenlaakson shp  
Lapin shp  
Sairastavuusindeksi  
Sairastavuusindeksi  
Sairastavuusindeksi  
Sairastavuusindeksi  
Sairastavuusindeksi  
106,2  
109,4  
113,5  
115,7  
99,3  
Länsi-Pohjan shp  
Pirkanmaan shp  
Pohjois-Karjalan shp Sairastavuusindeksi  
115,1  
Pohjois-Pohjanmaan  
Sairastavuusindeksi  
shp  
113,7  
Pohjois-Savon shp  
Päijät-Hämeen shp  
Satakunnan shp  
Vaasan shp  
Sairastavuusindeksi  
Sairastavuusindeksi  
Sairastavuusindeksi  
Sairastavuusindeksi  
119,4  
101  
104,8  
89,7  
Varsinais-Suomen shp Sairastavuusindeksi  
Kela / analytiikka- ja tilastoryhmä / NIT079A  
97,4  
Kuva 1. Kelan sairastavuusindeksi kertoo kuntien laskennallisen indeksiluvun  
Kelan rekisteritietojen avulla. Lähde: Kelan Terveyspuntari  
Eksoten alueella on noin 48 000 työssäkäyvää työikäistä. Heidän  
palvelutarpeeseensa vaikuttaa yleisen ikärakenteen ja työllisyyden muutosten  
lisäksi työantajien halu järjestää työntekijöilleen kokonaisvaltaista  
työterveyshuoltoa lakisääteisen palvelun lisäksi. Etelä-Karjalan alueella on useita  
työterveyshuollon palveluntuottajia, joilta työnantajat voivat hankkia  
työterveyshuollon palveluja.  
8 (33)  
Kuva 2. Väestökeskittymät 2017 ja väestönmuutos 2017–2030. Lähde: Eksote,  
Etelä-Karjalan liitto  
Kuva 3. Etelä-Karjalan väestönkehitys v. 2000–2040. Lähde: Tilastokeskus  
Kuva 4. Etelä-Karjalan väestönkehitys ikäryhmittäin. Lähde: Tilastokeskus  
9 (33)  
3 Kuntien välinen yhteistyö  
Etelä-Karjalan alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen  
toteuttamiseksi on laadittu maakunnallinen hyvinvointisuunnitelma vuosille 2016–  
2020. Parhaillaan valmistellaan uutta hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2021–2024.  
Eksotella on koordinaatiovastuu ohjelmien kokoamisesta, toimeenpanosta sekä  
seurannasta. Maakunnassa toimii maakunnallinen hyvinvointityöryhmä, jossa on  
Eksoten lisäksi edustus kaikista alueen kunnista sekä edustajat keskeisimmiltä  
yhteistyötahoilta (järjestöt, koulutus, palo- ja pelastustoimi, poliisi, ympäristötoimi,  
seurakunta). Tämän lisäksi kaikkiin kuntiin on muodostettu hyvinvointitiimit tai  
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät, joilla on vastuu kuntakohtaisen  
hyvinvointitoiminnan toteuttamisesta. Kaikkiin Etelä-Karjalan kuntiin on myös  
nimetty hyvinvointivastaava. Tällä toimintarakenteella toteutetaan lainsäädännön  
määräämiä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteitä ja  
kehitetään sähköistä hyvinvointikertomusta yhteiseksi työvälineeksi.  
Maakunnallista sekä Eksoten sisäistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen  
toimintaa koordinoi Eksoten hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen päällikkö.  
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimissä toimii useita ammattilaisia, joiden  
tehtävänä on mm. elintapaohjaus, ennaltaehkäisevä päihdetyö,  
asiakasosallisuuden ja – järjestöyhteistyön tukeminen sekä alueellinen raportointi,  
tiedon analysointi ja hyödyntäminen. Lisäksi ravitsemusterapeutit (7) ovat 1.4.2020  
alkaen siirtyneet osaksi tiimiä. Asiantuntija-apua tiimiin saadaan myös hyvinvoinnin  
ja terveyden edistämisen ylilääkäriltä.  
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) on jatkuvaa toimintaa, jossa  
asukkaiden omaehtoiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet ovat  
avainasemassa. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannassa sekä  
palvelutarpeen määrittelyssä hyödynnetään alueen omien mittareiden ja  
analysoidun palvelutarvetiedon lisäksi kansallisesti yhteisiä mittareita  
(indikaattoreita). Mittareilla pyritään tunnistamaan väestöryhmien ja maakunnan  
eri alueiden välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja esimerkiksi sukupuolen ja  
sosioekonomisen aseman mukaan.  
Hyvinvointikertomus/-suunnitelma on kunnan ja sote-palvelujen  
järjestämisvastuussa olevan toimijan strategisen johtamisen työväline, jolla  
edistetään asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä vähennetään eriarvoisuutta ja  
syrjäytymistä. Jotta hyvinvointikertomus ohjaa toimintaa aidosti, maakunnallisesti  
on sovittu yhteiset painopisteet ja seuranta sekä huomioidaan paikallistieto,  
yhteistyö ja asukasnäkökulma. Hyvinvointiraportti valmistellaan Eksotessa ja  
kaikissa Etelä-Karjalan kunnissa vuosittain.  
Etelä-Karjalan alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on laadittu  
vuosille 2019–2022, ja se on osa maakunnallista hyvinvointikertomusta. Eksote  
järjestää lasten, nuorten ja perheiden palvelut yhteistyössä kuntien  
varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä alueen toisen asteen oppilaitosten  
kanssa. Monenlaista yhteistyötä tehdään myös kuntien muiden toimialojen,  
seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu osana  
lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa.  
Etelä-Karjalan maakunnan turvallisuus- ja valmiustoimikunta EKTURVA:ssa tehdään  
yhdessä alueellista riskienarviointia, valtakunnalliseen arviointiin pohjautuen.  
Eksote on vahvasti mukana kokonaisuudessa. Alueellisen riskinarvion perusteella  
havaitut kehittämistarpeet ovat: lentoliikenteen suuronnettomuuteen  
varautuminen (-> palvelee myös maantie-ja raideliikenteen varautumista), (Rajan  
 
10 (33)  
yli tulevat) tarttuvat eläintaudit, patoturvallisuusriskit (Imatran pato) sekä yhteinen  
alueellinen (kriisi)viestintä. Evakuointiasioihin on maakunnallisesti tunnistettu ja  
tunnustettu toimintaympäristömuutokset. Huomioituna ovat mm. eri tilanteet,  
jotka voivat laukaista evakuointitarpeen, on tunnistettu evakuointeihin liittyvät  
avaintoimijat ja kunkin rooli eri tilanteissa, on varmistettu avaintoimijoiden  
riittävät suunnitteluperusteet sekä on kehitetty alueen yhteisiä  
evakuointisuunnitelmia. Eksotessa on perustettu oma sisäinen evakuointitiimi,  
jonka toimesta asiakokonaisuutta työstetään pala kerrallaan eteenpäin. Tiimi on  
muodostettu koko Eksote läpileikkaavasti.  
Etelä-Karjalassa on vakioitu alueellinen valmiuskeskusmalli. Alueellisen  
valmiuskeskuksen keskeiset periaatteet ovat: tarkoitus, toiminta, roolit ja  
koulutussuunnitelma sekä toimenpiteet keskusta aktivoidessa. Kokonaisuutta on  
koulutettu ja harjoitettu Luumäellä, Lappeenrannassa, Parikkalassa ja Imatralla.  
Seuraava alue on Savitaipale. Maakunta käydään puolen vuoden välein läpi  
kuntakohtaisesti. Kokonaisuudella on luotu valtakunnallista tunnettavuutta Etelä-  
Karjalan alueellisille valmiuskeskuksille. Harjoitustoiminta ja koulutukset ovat  
tuoneet Eksoten ja kuntien toiminnot vahvasti yhteen ja tällä on iso positiivinen  
vaikutus varautumisen kehittämiseen. Lisäksi on kehitetty toimintamallia  
viranomaisten yhteisen johto- /tilannekeskuksen perustamiseksi  
suuronnettomuuksissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa (tilanne- /  
yleisjohtotaso). Avainorganisaatiot ovat nimenneet ja kouluttaneet tarvittavat  
henkilöt toimimaan viranomaisten yhteisessä johtokeskuksessa.  
Etelä-Karjalassa on maakunnallinen VIRVE-ohje, jonka avulla eri toimijoiden on  
helppoa ylläpitää VIRVE-valmiuttaan ja yhteyttä alueen muihin toimijoihin  
erityisesti häiriötilanteen aikana (luonnos olemassa). Eksotessa on käynnistetty  
Virve-projekti, jonka avulla VIRVE-kokonaisuus rakennetaan Eksoten nykytilanteen  
mukaiseksi. Projektissa määritellään mm. Eksoten toimijoiden yhteiset VIRVE-  
puheryhmät ja parametroidaan ne VIRVE-laitteisiin. Projektissa selvitetään VIRVEn  
käytön koulutustarpeet ja määritellään ne vuodelle 2020–2021.  
Etelä-Karjalassa on vakioitu EKTURVA viestinnän elementit: kokoonpano,  
toimintamalli ja hälyttäminen. Eksotessa valmistellaan uutta kriisiviestinnän  
ohjetta. EKTURVA viestinnässä on tehty yhteisen alueellisen viestinnän  
toimenpidekortit alueellisen riskinarvion uhkakuviin sekä lisäksi on järjestetty kaksi  
yhteistä alueellista kriisiviestintäkoulutusta. Etelä-Karjalaan on perustettu myös  
EKTURVA kyberjaosto, jonka avulla luodaan yhteistoimintamallit ja katsotaan  
toiminnot yhteisesti kuntoon. Eksote on yksi keskeinen toimija tässä. Etelä-  
Karjalassa on lisäksi alueellinen Energiajaosto, jonka avulla turvataan  
yhteistoiminta koko alueella ja ollaan mukana valtakunnallisissa verkostoissa.  
Eksoten valmiussuunnittelun ja varautumisen tarkoituksena on taata  
mahdollisimman vakaa ja häiriötön palvelutaso niin normaaliolojen pienissä ja  
isoissa häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Perusperiaatteena on, että edellä  
mainitut tilanteet hoidetaan normaaliolojen organisaatiolla ja vastuilla  
mahdollisimman pitkään, kuten esimerkiksi nyt pandemiatilanteessa 2020  
tilannetta on hoidettu päivitetyn pandemiasuunnitelman mukaisesti.  
Kokonaisturvallisuus syntyy eri viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen  
yhteistyönä. Maakunnassa keskeisesti turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat  
EU:n ja Suomen ulkoraja sekä Lappeenrannan ja Imatran alueelle keskittyvä  
metsäteollisuus. Lisäksi alueen rautatiet ja maantiet, Saimaan sisävesisatamat ja  
Lappeenrannan lentokenttä ovat merkittäviä tavara-, kemikaali- ja  
11 (33)  
henkilöliikenneväyliä. Maakunnan alueella on myös paljon vesistöjä sekä  
vesiliikenneväyliä kuten Saimaan kanava.  
4 STRATEGISET TOIMINNOT  
Kokonaisvaltainen ja rationaalinen toiminta saa tukea strategisista toiminnoista.  
Palveluntuottajien on toimittava siten, ettei palveluihin synny viiveitä tai  
palveluketjuihin katkoja. Järjestäjänä Eksoten tulee varmistaa, että kokonaisuus  
toimii yhdenvertaisesti ja laadukkaasti.  
4.1  
Sairaanhoidolliset tukipalvelut  
4.1.1 Laboratoriopalvelut  
Sopimus Eksoten kuvantamis- ja laboratoriokeskuksen siirtämisestä  
liikkeenluovutuksella HUS-kuntayhtymälle astui voimaan 31.12.2019. Luovutuksen  
kohteena laboratoriokeskuksen osalta olivat näytteenottopalvelut Eksoten  
toiminta-alueella, kliinisen kemian ja hematologian laboratorion palvelut,  
verikeskuksen toiminta, kliinisen mikrobiologian laboratorion tuottamat palvelut  
Etelä-Karjalan keskussairaalassa ja patologian laboratorion tuottamat palvelut  
Etelä-Karjalan keskussairaalassa. Yllämainitut palvelut tuottavan laboratorion uusi  
nimi on HUS Diagnostiikkakeskus Etelä-Karjalan keskussairaalan laboratorio.  
HUSLAB tuottaa polikliinisiä näytteenottopalveluja sekä ajanvarauksella että ilman  
ajanvarausta Etelä-Karjalan näytteenoton toimipisteissä sekä 24/7 Etelä-Karjalan  
keskussairaalassa. Nykyiset näytteenottopisteet ovat: Armilan, Honkaharjun,  
Joutsenon, keskussairaalan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden,  
Sammonlahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren laboratoriot sekä Imatran ja Leirin  
näytteenottokeskukset. Näiden toimipisteiden lisäksi myös Malla-auto tarjoaa  
näytteenottopalvelua. Asiakas voi vapaasti valita sopivan näytteenottopaikan  
asuinkunnasta riippumatta koko Eksoten alueella ja koko toimialueella  
(Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa) sen jälkeen, kun  
tietojärjestelmäyhteydet on luotu. Sairaalassa tarjotaan lisäksi  
vuodeosastonäytteenottoa Eksoten tilaajayksiköiden kanssa sovittujen käytäntöjen  
mukaisina kiertoaikoina.  
Ajanvaraus laboratoriotutkimuksiin tehdään sähköisesti tai keskitetystä numerosta  
arkipäivisin. Leirin näytteenottokeskus ja Honkaharjun laboratorio palvelevat myös  
ilman ajanvarausta vuoronumerolla. Näytteenottopisteissä otetaan veri-, virtsa-,  
uloste-, ym. eritenäytteitä, gynekologisia näytteitä, EKG -rekisteröintejä sekä  
suoritetaan spirometria -tutkimuksia.  
Eksoten yksiköt voivat tuottaa vieritutkimuspalveluita omana toimintanaan HUS  
Diagnostiikkakeskuksen Etelä-Karjalan keskussairaalan laboratorion lisäksi.  
Kuitenkin vieritutkimuspalveluiden tarvetta arvioidaan jatkossa siten, ettei  
päällekkäistä toimintaa ylläpidetä.  
Lappeenrannan laboratoriossa tuotetaan kemian perusanalytiikkaa, hormoni-,  
lääkeaine-, ja kasvainmerkkiainetutkimuksia, hematologian tutkimuksia,  
hyytymistutkimuksia ja verensiirtotutkimuksia. Etelä-Karjalan keskussairaalassa  
HUS Diagnostiikkakeskus tuottaa bakteriologian, mykologian, mykobakteriologian  
sekä virologian perustutkimuksia. Kliinisen kemian ja mikrobiologian  
erikoistutkimukset tuotetaan joko HUS Diagnostiikkakeskuksen Helsingin  
 
 
 
12 (33)  
toimipisteessä tai alihankintana. Patologian laboratorio tutkii sekä kudos- että  
solunäytteitä. Tavanomaiset näytteet otetaan Eksoten hoitoyksiköissä ja  
poliklinikoilla ja toimitetaan patologian laboratorioon. Näytteeksi lähetetyn  
materiaalin käsittelee laboratoriossa patologian erikoislääkäri tai  
laboratoriohoitaja. Lisäksi yksikössä suoritetaan vainajien lääketieteelliset  
obduktiotutkimukset.  
Eksoten laboratoriojärjestelmät tullaan yhtenäistämään HUS  
Diagnostiikkakeskuksen laboratoriojärjestelmien kanssa vuosien 2020–2021 aikana  
(uusi LIS-järjestelmä). Laboratorion pyynnöt ja vastaukset välittyvät  
potilashallinnonjärjestelmän laboratorio-osuuden ja laboratorion tietojärjestelmän  
välillä. Tulokset ja tulevaisuudessa pyynnötkin arkistoidaan kansalliseen Kanta-  
arkistoon potilasjärjestelmän kautta, mistä ne ovat asiakkaiden luettavissa.  
Tulosten arkistoinnissa noudatetaan lääkärikunnan päättämiä viivästyksiä. Tuloksia  
välitetään myös sähköisen asioinnin Oma Hoito -palveluun niille, jotka ovat  
ottaneet palvelun käyttöön. Joukko-Papa- ja INR-vastaukset voidaan välittää  
tekstiviestillä, e-kirjeellä tai suojatulla verkkoyhteydellä suoraan kansalaiselle.  
Lisäksi SMS-seurantapalvelu on käytössä PSA-seurantapotilaille.  
Palveluiden tuottamiseen tarvittava laitekanta on HUS Diagnostiikkakeskuksen  
omaisuutta. Uudet laitehankinnat tehdään HUSin laitehankintamenettelyiden  
mukaan.  
Verikeskuksen liittäminen osaksi yhtä HUS-verikeskusta on yksi ensimmäisistä  
tulevista suurista kehityshankkeista. Hanke edellyttää kaikkien  
verensiirtotoimintaan liittyvien toimintamallien harmonisoinnin. Lisäksi  
pidemmällä tulevaisuudessa on ajatus hankkeesta alueellisen verenkuvien ja diffien  
laadun varmistamisesta ja yhdenmukaistamisesta alueella. Jatkossa hoitoyksiköillä  
voi olla mahdollista hankkia myös HUSLABIn vieritestitukipalveluja erillisen  
palvelukuvauksen mukaisesti.  
Laboratoriopalveluiden tarvitsemat tukipalvelut HUS Diagnostiikkakeskus hankkii  
toistaiseksi Eksotelta lukuun ottamatta lääkintälaitteiden huoltoa, joka on ollut jo  
sopimuksen alusta HUSin toimintaa. Kehityshankkeet yhteisen logistiikan,  
tarvikkeiden ja varastoinnin ja näytekuljetusten osalta otetaan käyttöön  
suunnitelmien mukaan vuoden 2021 aikana.  
4.1.2 Kuvantamispalvelut  
Eksoten kuvantamispalvelut on ulkoistettu HUS Diagnostiikkakeskukselle vuoden  
2020 alusta. Paikallisiin kuvantamispalveluihin kuuluvat radiologian, kliinisen  
fysiologian, isotooppilääketieteen ja kliinisen neurofysiologian yksiköt.  
Hallinnollisesti kukin yksikkö on osa omaa tulosaluettaan. Toiminnassa  
noudatetaan HUS:n toimintamalleja ja standardeja. Palveluverkon laajuus voi  
muuttua tilaajan tarpeen ja tuottajan mahdollisuuksien mukaan. Tuottaja ja tilaaja  
päättävät palveluverkon laajuuden yhdessä.  
Radiologian yksiköllä on osasto keskussairaalassa sekä pääosin  
perusterveydenhuoltoa palvelevat röntgenit Armilassa ja Honkaharjussa.  
Perusterveydenhuoltoa palvelevia suppean palvelun röntgeneitä on (toukokuussa  
2020) Rautjärvellä, Parikkalassa, Luumäellä ja Savitaipaleella. Kliinisen fysiologian ja  
isotooppilääketieteen sekä kliinisen neurofysiologian osastot sijaitsevat  
keskussairaalassa.  
Keskussairaalan radiologian osastolla tehdään magneetti-, tietokonetomografia-,  
ultraääni-, varjoaine-, natiivi- ja angiologisia tutkimuksia sekä radiologisia  
 
13 (33)  
toimenpiteitä. Radiologinen ympärivuorokautinen päivystys on keskitetty  
keskussairaalaan. Perusterveydenhuoltoa palvelevissa röntgeneissä tehdään  
ultraääni- ja natiivitutkimuksia.  
Keskussairaalan kliinisen fysiologian- ja isotooppilääketieteen osastolla tehdään  
isotooppitutkimuksia ja -hoitoja, luuntiheysmittauksia, kliinisiä rasituskokeita,  
sydän- ja verenkiertoelimistön tutkimuksia, keuhkofunktiotutkimuksia ja  
gastroenterologian tutkimuksia.  
Kliinisen neurofysiologian osastolla tehdään EEG- ja ENMG- tutkimuksia sekä  
herätepotentiaali- ja uni- ja vireystilatutkimuksia.  
Kuvantamistutkimusten tarve kasvaa vuosittain. Kuvantamistutkimuksia tekevistä  
asiantuntijoista on valtakunnallinen pula kaikilla kuvantamisen erikoisaloilla. Tämä  
asettaa haasteita kuvantamispalveluiden tuottamiseen.  
4.1.3 Seulonnat  
Rintasyövän toteamiseksi tehtävä mammografiaseulonta, kohdun kaulaosan  
syövän toteamiseksi tehtävä Papa-koeseulonta sekä muut tarpeellisena pidetyt  
seulontatutkimukset järjestetään alueella terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326)  
14 §:n mukaisesti. Mammografiaseulonnat järjestetään ostopalveluna. Eksoten  
patologian laboratorio toteuttaa joukko-Papa-seulonnat keskitettynä toimintana.  
4.2  
Sairaala-apteekki  
Etelä-Karjalan keskussairaalassa sijaitseva sairaala-apteekki (Lääkehuoltokeskus)  
huolehtii keskitetysti Etelä-Karjalan alueen julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon  
toimintayksiköiden lääkehuollosta. Sairaala-apteekista toimitetaan  
tartuntatautilain mukaan maksuttomia lääkkeitä myös alueen yksityisille  
terveysasemille sekä avohoidossa oleville potilaille. Potilaiden kustannusvastuulle  
kuuluvasta lääkehuollosta vastaavat alueen yksityiset apteekit.  
Apteekki vastaa lääkkeiden hankinnasta, tuotevalikoiman ylläpidosta,  
varastoinnista ja lääkkeiden toimittamisesta osastoille. Lääkkeet kilpailutetaan  
HUS Apteekin muodostamassa hankintarenkaassa. Eksotelle valitaan oma  
peruslääkevalikoima, jonka tarkoituksena on ohjata lääkkeiden käyttöä, niin että  
lähtökohtana on kustannustehokas, tarkoituksenmukainen ja ennen kaikkea  
turvallinen lääkehoito. Sairaala-apteekissa tehdään laajamittaista ja vaativaa  
lääkevalmistusta sekä lääkkeiden käyttökuntoon saattamista. Apteekin  
puhdastiloissa valmistetaan mm. potilaskohtaisia solunsalpaaja-annoksia,  
silmäinjektioita, kipuruiskuja ja -kasetteja sekä tuotteita erityisesti lasten osaston  
tarpeisiin.  
Sairaala-apteekin tehtävänä on huolehtia siitä, että lääkehuolto myös yksiköissä  
toimii lain edellyttämällä tavalla, turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Siitä  
pyritään varmistumaan vuosittain tehtävillä osastotarkastuskäynneillä ja mm.  
lääkkeiden käsittelyyn, säilyttämiseen, käyttökuntoon saattamiseen ja  
hävittämiseen liittyvien ohjeiden avulla.  
Osastofarmasian palveluilla tuetaan lääkehoidon onnistumista ja pyritään  
parantamaan lääkehuollon kustannustehokkuutta ja turvallisuutta. Kuntoutuksen  
osastoilla vuodesta 2014 toimineen osastofarmaseutin työnkuvaan kuuluu potilaan  
lääkityksen tarkastusta, osaston lääkevaraston hallintaa ja henkilökunnan  
koulutusta. Vuodesta 2018 lähtien farmaseutti on tehnyt hoivan  
potilaiden/asukkaiden lääkehoidon arviointeja. Hoitokeskuksessa Etelä-Karjalan  
 
 
14 (33)  
keskussairaalassa farmaseutti saattaa käyttökuntoon potilaille infuusiona  
annettavia lääkeannoksia.  
Teho-osastolla ja Valvonnoissa on kaksi apteekin hallinnoimaa älylääkekaappia.  
Myös muita lääketurvallisuutta parantavia automaatioratkaisuja otetaan käyttöön  
mahdollisuuksien mukaan, mikäli ne katsotaan kannattaviksi. Sairaala-apteekin  
tavoitteena on jatkossa osallistua entistä aktiivisemmin turvallisen ja  
tarkoituksenmukaisen lääkehoidon tukemiseen, kehittää lääkehuoltoa yhteistyössä  
osastojen kanssa sekä yhtenäistää toimintatapoja muiden Erva-alueen sairaala-  
apteekkien kanssa  
4.3  
Välinehuolto  
Eksoten välinehuoltotoiminta siirtyi vuoden 2016 alusta keskitetysti  
keskussairaalan välinehuollon alaisuuteen. Välinehuollon toimintayksikössä  
työskentelee toimintayksikön esimies, tiimivastaava, palveluohjaaja, Gemini-  
pääkäyttäjä sekä yhteensä 43 välinehuoltajaa.  
Akuuttisairaalassa välinehuolto tuottaa palveluja keskussairaalan hoito- ja  
tutkimusyksiköille ja suurelle osalle Lappeenrannan avoterveydenhuollon  
toimipisteistä. Akuuttisairaalassa sterilointitoiminta on keskitetty  
välinehuoltokeskukseen. Muut välinehuoltoprosessin toiminnot tehdään  
tapauskohtaisesti joko välinehuoltokeskuksessa tai asiakasyksiköissä.  
Välinehuoltajista noin puolet työskentelee välinehuoltokeskuksen ulkopuolella,  
viidessä keskussairaalan asiakasyksikössä. Laboratorioiden välinehuollosta  
laskutetaan HUSlabia.  
Akuuttisairaalan lisäksi välinehuollon toimipisteitä ovat Armilan ja  
Keskushammashoitolan sekä Honkaharjun sairaalan välinehuollot. Näissä  
toimipisteissä työskentelee yhteensä 10 välinehuoltajaa. Honkaharjun välinehuolto  
palvelee Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden suun ja  
perusterveydenhuoltoa. Armilan ja Keskushammashoitolan välinehuolloissa  
huolletaan Armilan, Joutsenon, Sammonlahden ja Keskushammashoitolan suun  
terveydenhuollon välineet. Lemin, Luumäen ja Taipalsaaren välinehuoltotyö  
ostetaan toistaiseksi Saimaan tukipalveluilta.  
Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaan välinehuoltopalvelut  
suositellaan toteutettavaksi jatkossa alueellisesti keskitetyn mallin mukaisesti.  
Keskittämisestä on Eksotessa laadittu kehittämissuunnitelma. Tavoitteena on  
rakentaa kokonaan uusi välinehuoltokeskus akuuttisairaalan yhteyteen ja keskittää  
kaikki Eksoten välinehuoltotoiminta siihen.  
4.4  
Logistiikka  
Eksote tuottaa varastointipalvelut omilla varastoillaan sekä on järjestänyt  
kuljetuspalvelut kilpailutetun kumppanin kanssa. Hankintalain mukaisesti  
kilpailutettu kumppani tuottaa Eksotelle kuljetuspalveluja lähinnä  
tavarakuljetusten osalta.  
Seutureittien perusrunko ja aikataulutus muodostuvat Eksoten  
näytekuljetustarpeiden pohjalta. Keskussairaalan sisäinen logistiikka koordinoidaan  
yhden keskitetyn yksikön, logistiikkatiimin toimesta, tietojärjestelmiä hyödyntäen.  
Yksikkö hoitaa esimerkiksi tavarakuljetukset, potilaskuljetukset ja potilaille  
tilattavat ulkopuoliset kuljetukset.  
Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaan Hyksin ervaan on perustettu  
yhteinen hankinta- ja logistiikkatyöryhmä, ja alueella toteutetaan yhteishankintoja  
 
 
15 (33)  
volyymietujen saavuttamiseksi. Myös tuotekokonaisuuksia pyritään  
yhdenmukaistamaan ja käytettävää nimikkeistöä standardoimaan. HUS-logistiikka  
tulee toimimaan Hyks -ervan hankintarenkaan yhteishankintayksikkönä. Eksotella  
hankintoja hallinnoi kaksi hankinta-asiantuntijaa tässä yhteistyöryhmässä. Pääosa  
yhteishankinnasta on erikoissairaanhoitopainotteisia tuotteita, mahdollisuuksien  
mukaan myös muita terveydenhuollon tarvike-, laite- ja palveluhankintoja.  
4.5  
Tietojärjestelmien ja potilastietorekisterin toimivuus ja yhteiskäyttö  
4.5.1 Yleistä  
Eksote käyttää koko maakunnassa terveydenhuollon tietotekniikkapalveluiden  
tuottamiseen yhtä potilastietojärjestelmää (Lifecarea), joka käsittää niin  
potilashallinnon kuin kliinisen kirjaamisen. Eksote toimii rekisterinpitäjänä  
järjestelmien sisältämille tiedoille. Potilastietojärjestelmien käyttö on mahdollista  
joiltain osin myös mobiilisti, jolloin potilastiedot ovat liikkuvien yksiköiden,  
esimerkiksi ensihoidon yksiköiden, Mallu-auton tai kotihoidon käytössä.  
Eksote on organisoinut ICT-palveluidensa tuottamisen tilaaja-tuottajamallin  
mukaisesti. Tilaajana toimii Eksoten keskitetty tietohallinto, joka on osa Eksoten  
johdon tukea. Yksikön toiminnasta kokonaisuudessaan vastaa hallintojohtaja,  
toimitusjohtajan alaisuudessa. Tuottajana toimii pääsääntöisesti kaksi erillistä  
inhouse-yhtiötä, 2M-IT Oy sekä Meidän Talous ja Tieto Oy (Meita). Eksote ostaa  
2M-IT Oy:ltä terveydenhuollon ICT-palvelut lukuun ottamatta perustietotekniikkaa  
ja hallinnon tietojärjestelmiä sekä osaa konesalipalveluista. Tietojärjestelmien  
osalta 2M-IT Oy:lle on annettu vastuu olemassa olevien järjestelmien uusien  
versioiden käyttöönoton koordinoinnista.  
Uusia toimialajärjestelmiä hankittaessa hankinnat tehdään tarvittaessa 2M-IT:n  
kautta tai heidän asiantuntijapalveluiden tukemana. Perustietotekniikan ja  
hallinnon tietojärjestelmäpalvelut Eksote ostaa Meitalta, joka on Eksoten,  
Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon  
kuntien omistama yhtiö. Kansalaisten sähköiset palvelut ja niiden palvelualustat  
Eksote ostaa 2M-IT:ltä. Eksote on liittynyt valtakunnalliseen Kanta-palveluun  
lainsäädännön mukaisessa aikataulussa sekä Sähköisen reseptin että Potilastiedon  
arkiston osalta.  
Eksote on aloittanut sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tallentamisen Kanta-  
palveluihin Suomessa ensimmäisten joukossa kesäkuussa 2018, osana SOSKanta -  
hanketta. Hankkeessa on tuotettu materiaalia ja ohjeita sosiaalihuollon  
asiakastiedon arkiston käyttöönottoon myös muille organisaatioille.  
4.5.2 Sähköinen asiointi  
Eksote on yhteistyössä 2M -IT:n sekä tämän omistajien Carean, Etelä-Savon  
sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän  
kanssa kehittänyt yhteisen kansalaisten sähköisten sote-palveluiden  
asiointipalvelun. Myöhemmin sähköisten asiointipalveluiden  
kehittämiskonsortioon ovat liittyneet muut 2M-IT:n nykyiset omistajaorganisaatiot.  
Sähköisen asioinnin alusta on rakennettu kansalliseksi ratkaisuksi, joka toimii  
maakunnan alueella yhdistävänä tekijänä kansalaisen sähköisessä asioinnissa.  
Sähköisen asioinnin palvelukokonaisuuteen kuuluvat mm. turvallinen viestinvälitys  
kansalaisen ja ammattilaisten välillä, ajanvarauspalvelu, laboratoriotulosten välitys,  
INR-vastauksien välitys itsesäätelypotilaille, erilaisia esitietolomakkeita sekä  
etävastaanottotoiminnallisuus. Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut (ODA)  
 
 
 
16 (33)  
kärkihankkeessa kehitetty Omaolo -palvelu on Eksotessa käytössä laajamittaisesti.  
Oire- ja palveluarviot ovat kansalaisten käytettävissä ja ne ohjautunut hyvinvointi-  
ja terveysasemien hoitajille tarvittaessa. Lisäksi kansalainen pääsee varaamaan  
sähköisesti ajan hyvinvointi- tai terveysasemalle, jos oirearvion mukaan tarve  
vastaanottoon on.  
4.5.3 Toiminnanohjaus ja logistiikka  
Tietologistiikka on Eksotessa järjestetty tietojärjestelmien yhteiskäytöllä sekä siten,  
että suojattujen yhteyksien avulla jakamalla jaetaan tietoa liikkuviin yksiköihin tai  
potilaalle. Tietologistiikassa on Eksotessa meneillään useita kehityshankkeita, jotka  
käyttäjälähtöisesti parantavat ja helpottavat tiedon saantia tai kirjaamista  
järjestelmiin. Näin päästään tuottamaan hyvinvointia hoitoketjussa entistä  
tehokkaammin ja kustannustietoisesti.  
Eksote on kehittänyt toimintansa tueksi prosessipohjaisuuteen perustuvia  
toiminnanohjausjärjestelmiä räätälöityinä ratkaisuina. Ensimmäinen ja tunnetuin  
näistä ratkaisuista on SAS- ohjelma. Ohjelma on alun perin Eksoten kehittämä,  
mutta se on levinnyt järjestelmän ohjelmoineen yrityksen kautta noin kymmenelle  
eri kuntatoimijalle Suomessa. Vastaavia muita ohjelmia ovat mm.  
mielenterveyspalveluihin toteutettu sähköinen kuntoutussuunnitelma, joka ohjaa  
kuntoutustoimenpiteiden sisältöä, ostopalveluiden sisältöjä ja logistiikkaa sekä  
iäkkäiden palvelutarpeen arviointiin kehitetty ohjelma. Vuonna 2020  
toiminnanohjausjärjestelmien kehittäminen jatkuu kokonaistoiminnanohjauksen  
näkökulmasta.  
Eksote on kehittänyt prosessi- ja roolipohjaisen järjestelmän sisäisten ja ulkoisten  
potilaskuljetusten hallinnointiin. Sisäinen potilaskuljetusjärjestelmä tullaan  
laajentamaan siten, että se käsittää myös sisäiset materiaalikuljetukset.  
4.5.4 Yhteistyö Hyksin ervassa  
Voimassa olevan terveydenhuollon lainsäädännön ja sen määrittelemän erva-  
koordinaation mukaisesti Eksote, KymSote, PHHYKY ja HUS ovat organisoineet  
useita eri työryhmiä toimintansa koordinoimiseen. Yksi näistä ryhmistä liittyy ICT-  
yhteistyön koordinoimiseen.  
Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaisesti Eksote ja HUS toteuttivat  
sähköisen lähete-palauteliikenteen Hyksin ervan toiminnan tueksi. Samaa ratkaisua  
käytetään Eksoten puolelta tiedonsiirtoon yksityisten terveyspalvelutuottajien  
kanssa. Varsinainen kliininen tieto välitetään kansallisen Potilastiedon arkiston  
kautta. Eksoten leikkaus-, anestesia- ja välinehuollon sekä tehohoidon  
tietojärjestelmät ovat saman toimittajan toimittamat kuin HUS:ssa. Tämä helpottaa  
tarvittaessa syvällisempää, toiminnallista yhteistyötä.  
HUS on toiminut pääkoordinoijana kokonaisvaltaisten laaturekistereiden  
kilpailuttamiselle koko Suomessa. Yhteishankinnassa ovat mukana kaikki Suomen  
sairaanhoitopiirit. Yhteishankinnan tavoitteena on saada koko Suomeen ja ainakin  
Hyks erva-alueelle yhteiset laaturekisterit. Tällaisia rekistereitä on useita  
kymmeniä. Esimerkiksi Eksotella on tällä hetkellä käytössä saman merkkiset  
rekisterit HUS:n kanssa tahdistinrekisterin ja luukudosrekisterin osalta.  
Eksote on ottanut käyttöön HUS:in kehittämän tietoallasratkaisun tammikuussa  
2020. Tietoaltaaseen Eksoten eri tietojärjestelmistä tuotavan datan ja ratkaisuun  
jatkossa liitettävien tekoälykomponenttien tarkoitus on tukea Eksoten tiedolla  
johtamisen mallia sekä saatavilla olevaa tietoa hyödyntämällä tehostaa asiakkaiden  
 
 
17 (33)  
palveluketjuja ja kohdentaa palveluita nykyistä paremmin niitä tarvitseville.  
Yhteisen tietoallasratkaisun pohjalta Hyks erva-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon  
kuntatoimijat kykenevät myös rakentamaan yhteisen arkkitehtuurin kansallisesti  
vaadittavien raporttien ja tietosisältöjen toimittamisen valtiohallinnon kansallisiin  
palveluihin.  
HUS on esittänyt näkemyksensä ensihoidon yhteisen tietojärjestelmän  
tarpeellisuudesta Hyksin ervassa. Tätä keskustelua jatketaan HUS- yhteistyön  
koordinointiryhmissä. Kokonaisuutta tarkastellaan huomioiden sote-uudistukseen  
liittyvät esitykset ensihoidon ja pelastustoimen tulevaisuuden järjestämisvastuista.  
4.6  
Kuntoutus (lääkinnällinen ja psykososiaalinen)  
Terveydenhuoltolain 29§:n mukaan kunnan on järjestettävä potilaan  
sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Kuntoutuksen  
palvelukokonaisuuteen kuuluu vaativa, moniammatillinen erikoissairaanhoidon ja  
perusterveydenhuollon osastokuntoutus, fysio- ja toimintaterapiapalvelut  
kuntoutus- ja akuuttiosastoille sekä hyvinvointiasemien osastoille ja Eksoten  
asumispalveluyksiköihin. Lisäksi palvelujamme ovat fysio- ja toimintaterapian  
avopalvelut ja kotikuntoutus sekä puheterapiapalvelut, terveyssosiaalityön palvelut  
ja kuntoutusohjaus. Erikoissairaanhoidon geriatrian, fysiatrian,  
kuntoutustutkimuksen ja kehitysvammapoliklinikat ovat myös Kuntoutuksen  
kokonaisuuteen kuuluvia palveluja. Alueellinen apuvälinekeskus toimii  
maakunnallisesti. Kuntoutuksen palveluihin kuuluvat myös erikoissairaanhoidon  
palliatiivisen poliklinikan toiminta ja perusterveydenhuollon  
muistipoliklinikkatoiminta Eksoten alueella.  
Keskitettyinä palveluina ovat moniammatillinen osastokuntoutus ja  
erikoissairaanhoidon polikliiniset palvelut. Osastokuntoutus neljällä eri osastolla  
keskittyy seuraavasti: vaativaan neurologiseen ja fysiatriseen kuntoutukseen,  
akuuttigeriatriseen kokonaisarvioon ja kuntoutukseen, muistisairaiden ja  
vanhuspsykiatriseen kuntoutukseen sekä C-tasoiseen palliatiiviseen ja  
saattohoitoon.  
Muistipotilaan tutkimus, hoito ja kuntoutus toteutuvat poliklinikoilla  
Lappeenrannassa ja Imatralla sekä puolivuotiskontrollit kotikäynteinä koko  
maakunnan alueella.  
Toimintaterapian ja puheterapian avoterapiapalvelut tuotetaan joko  
Lappeenrannassa tai Imatralla, kun taas fysioterapia-, kotikuntoutus- ja  
asumisyksiköiden palvelut tuotetaan hajautettuna eri kuntien alueella.  
Kuntoutusohjaus toteutetaan suurelta osin kotikäynteinä. Suurimpaan osaan  
terapiapalveluista pääsee ns. matalan kynnyksen periaatteella ja ne ovat  
perusterveydenhuollon toimintaa.  
Kuntoutuksen palveluprosessit toteutetaan yhdenmukaisesti eri Eksoten kuntien  
asukkaille ja laatukriteerit niihin ovat samanlaiset. Prosesseja kehitetään toiminnan  
seurantaa varten laadittujen mittarien avulla. Kahtena viime vuonna on panostettu  
erityisesti mobiilityökalujen, ICF-viitekehyksen sekä sähköisen asioinnin ja  
etäkuntoutuksen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Samoin on kehitetty  
toiminnanohjausjärjestelmää ja laadittu yhtenäinen alaselkäpotilaan hoitoketju  
yhteistyössä perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa. Vuonna 2020 valmistui  
Kuntoutuksen palvelulinjausten päivitys moniammatillisena vastuualueet ylittävänä  
yhteistyönä.