Hallituksen selvitykset valtuustolle arviointikertomuksen 2019 johdosta  
EKS/3335/00.03.00.07/2019  
Hallitus  
Valmistelijat  
puh.  
(Yhteydenotot sähköpostilla: etunimi.sukunimi@eksote.fi)  
Terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula  
Hallintojohtaja Vesa Reponen  
Henkilöstö- ja viestintäjohtaja Santtu Niemi  
Kehitysjohtaja Merja Tepponen  
040 194 4936  
0400 151 107  
040 139 0386  
0400 655 197  
040 163 1223  
040 153 0504  
Hankintapäällikkö Leena Luukka  
Työsuojelupäällikkö Elina Antikainen  
Ylilääkäri, päivystyspoliklinikka Afra Prokki  
Ylilääkäri, ensihoito Pekka Korvenoja  
Palvelupäällikkö, ensihoito Jan-Erik Palviainen  
Tea Pitkänen  
040 487 7020  
040 139 0284  
040 127 4200  
Sairaalan johtaja Marjo Numminen  
Liitteet  
Oheismateriaali  
Tarkastuslautakunta on esittänyt arviointikertomuksessa 2019 hallitukselle seitsemän  
selvityspyyntöä.  
1 Mitä toimenpiteitä on käynnistetty Eksoten henkilöstön sairauspoissaolojen  
vähentämiseksi?  
Eksotessa on alettu jo syksystä 2019 alkaen vahvasti panostamaan hyvään johtamiseen ja  
esimiestyön nostamiseen edelleen seuraavalle tasolle. Hyvä johtaminen tarkoittaa avointa,  
rehellistä ja aktiivista vuoropuhelua henkilöstön kanssa. Hyvään johtamiseen kuuluu  
säännölliset kokoukset ja tapaamiset yksikkö- ja henkilökohtaisella tasolla. Henkilöstön  
kynnystä nostaa vaikeita asioita esille pyritään jatkuvasti madaltamaan, jotta mahdollisia  
korjaavia toimenpiteitä voidaan tehdä riittävän ajoissa ja tehokkaasti.  
Työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen kiinnitetään Eksotessa jatkuvasti ja systemaattisesti  
huomiota. Työhyvinvointi on osa päivittäistä tekemistä ja johtamista. Vain hyvinvoiva  
työyhteisö palvelee asiakkaitaan ja potilaitaan menestyksellisesti ja samalla myös  
taloudellisesti. Eksoten uudessa organisaatiossa on väliesimiesportaita vähennetty.  
Tavoitteena entistä parempi vuorovaikutus johdon, päällikkötason ja kaikkien työntekijöiden  
välillä. Henkilöstölle annetaan entistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön,  
joka tunnetusti lisää työtyytyväisyyttä ja sitä kautta vähentää myös sairaspoissaoloja.  
Työhyvinvoinnin, hyvän toimintakulttuurin ja siihen kuuluvien toimintatapojen rakentaminen  
edellyttää jokaisen työpaikan toimijan myönteistä ja määrätietoista panosta. Organisaation  
johdon tehtävänä on luoda tälle hyvät edellytykset ja suuntaviivat. Syksyllä 2020 käynnistyy  
laaja työhyvinvointiohjelma, jossa panostetaan edelleen vahvasti työssäjaksamiseen ja  
työhyvinvointiin. ”Mitä kuuluu” –kyselyn toimenpiteiden vieminen osaksi arjen toimintaa  
varmistetaan toimenpiteiden seurannalla.  
Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen on jokaisen työntekijän vastuulla, mutta johto luo  
puitteet ja mahdollistaa työhyvinvoinnin jatkuvan kehittämisen ja parantamisen.  
Eksotessa jo aiemmin käyttöön otetun korvaavan työn mallin oheen on tuotu viimeisen  
kahden vuoden aikana lisää ratkaisuja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Korvaavan työn  
malli tuottaa säästöjä, mutta ei yksistään riitä sairauspoissaolojen hallintaan ja ennakointiin.  
Vuonna 2018 aloitettiin yhteistyö Työterveyslaitoksen kanssa Mitä kuuluu? -  
työhyvinvointityökalun kehittämiseksi, jonka kautta työhyvinvointia voidaan mitata ja  
kehittää jokaisella organisaation tasolla digitaalisen portaalin avulla. Tuloksia ja toimenpiteitä  
pääsevät katsomaan kaikki eksotelaiset. Työkalun tarkoituksena on vahvistaa yksiköissä  
käytävää keskustelua yhteisistä haasteista ja voimavaroista sekä nostaa esiin yhdessä  
löydettäviä ratkaisuja arjen parantamiseksi. Työkalulla mitataan työhyvinvoinnin tilaa  
nykyään strategisella tasolla ja sen tarkoitus on myös lisätä avointa vuorovaikutuskulttuuria,  
joka vaikuttaa omalta osaltaan työhyvinvointiin ja sitä kautta sairauspoissaoloihin. Työkalun  
käyttöä jatketaan edelleen.  
Vuonna 2019 lanseeratussa työhyvinvointiohjelmassa tuotiin näkyväksi työhyvinvoinnin  
haasteet ja työkalut sekä seurantamittarit Eksotessa, jotta esimiehet voisivat entistä  
helpommin löytää ratkaisuja arjen työkykyjohtamisen tilanteisiin. Ohjelma lanseerattiin  
kiertämällä HR:n toimesta koko maakunnassa useissa yksiköissä. Työpaikkakierroksilla oli  
avoimet keskustelutilaisuudet sairauspoissaoloihin ja työhyvinvointiin liittyvistä haasteista  
sekä vierailut henkilöstön luokse. Ohjelma on käsitelty myös johtoryhmissä jokaisella  
alueella. Ohjelmassa on eritelty työkalut eri syistä johtuvien sekä erimittaisten  
sairauspoissaolojen hallintaan ja ennakointiin. Ohjelma perustuu muun muassa Mitä kuuluu?  
-kyselyn tuloksiin, Kevan avaintiedot-analyysiin sekä henkilöstöltä ja esimiehiltä saatuun  
palautteeseen. Vuoden 2020 alusta työhyvinvointiohjelmaa on kehitetty myös enemmän  
strategiselle tasolle siten, että ratkaisuja lähdettiin hakemaan myös entistä enemmän  
laajassa mittakaavassa. Työhyvinvointia kehitetään yhteistoiminnallisesti. Painopistealueet ja  
niihin liittyvät ratkaisut ovat:  
Työn kuormituksen ennaltaehkäisy ja parempi hallinta:  
Vahvistetaan työterveysyhteistyötä, mm. otetaan käyttöön  
työurakeskusteluprosessi ikäjohtamisen tueksi, jatketaan esimiesten tuen  
ryhmätoimintaa sekä kehitetään esimerkiksi leikkauksista kuntoutuvien  
työntekijöiden sairauspoissaolokäytäntöjä. Käynnistynyt keväällä 2020.  
Kehitetään sovelletun työn mallia edelleen. Alkaa syksyllä 2020.  
Vahvistetaan mielenterveyden tukea yhdessä työterveyshuollon kanssa:  
lyhytterapia-mallin pilotointi alkaa kesällä 2020. Vaikutusten arvioinnin  
jälkeen tarkastellaan hyötyä koko organisaatiotasolle.  
Pilotoidaan sähköinen taukojumppaohjelma koko henkilöstölle. Alkaa  
viimeistään syksyllä 2020. Syksyllä 2019 henkilöstölle tarjottiin KKI-hankkeen  
toimesta yhteistyössä hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen tiimin kanssa  
maksuttomat hyvinvointimittaukset, jolla haluttiin edistää tietoisuutta ja  
motivaatiota omasta hyvinvoinnista.  
Yhdessä tekemisen, itseohjautuvuuden ja muutosvalmiuden vahvistaminen:  
Käynnistetään uuden strategian ja organisaation konkretisoimiseksi  
toimintamalli KissConsulting-yrityksen kanssa. Alkaa syksyllä 2020, koskettaen  
koko henkilöstöä. Tavoitteena kirkastaa, mitä strategia tarkoittaa arjen työssä.  
Sisältää arjen kehittämistä yhdessä.  
Haetaan KEVA:lta rahoitusta työntekijäkokemuksen kehittämiseen esim.  
palvelumuotoilun keinoin, tavoitteena löytää uusia tapoja tukea  
työhyvinvointia. Alkaa 2021.  
Otetaan käyttöön onnistumisista oppimisen PosiPro-järjestelmä. Tuodaan  
näkyväksi onnistumiset ja ennaltaehkäistään mahdollisten vaaratilanteiden  
syntymistä. Alkaa syksyllä 2020.  
Lisätään ylemmän johdon vierailuja kentälle. Lisää esimiesten kuulumisista  
keskustelua, vertaistukea ja ylemmän johdon kanssa käytyä vuoropuhelua  
työstä. Työkylässä-vierailut käynnistyneet jo 2019, jatkuvat edelleen.  
Työn imun ja esimiestyön vahvistaminen työkykyjohtamisessa:  
Otetaan käyttöön ja koulutetaan Sirius HR-hallinta/seurantajärjestelmä, jolla  
esimies voi seurata paremmin ajantasaisesti sairauspoissaolojen kehitystä  
sekä reagoida entistä aiemmin työkykyyn liittyviin hälytyksiin. Järjestelmä tuo  
myös sähköiseksi aiempia lomakekäytäntöjä, kuten varhaisen välittämisen  
keskustelujen tallentaminen. Tämä helpottaa myös työntekijän työkyvystä  
huolehtimisesta, kun tiedot säilyvät samassa paikassa järjestelmässä. Alkaa  
syksyllä 2020.  
Työterveyshuolto vahvistaa neuvottelevaa yhteistyötä työkykyasioissa  
esimiesten kanssa. Parannetaan korvaavan työn käytön mahdollisuuksia sekä  
neuvotellaan ratkaisuista yhdessä aiempaa vahvemmin, jotta työntekijän  
kuntoutuminen etenisi saumattomasti ja tehokkaasti. Käynnissä jatkuvasti.  
Työhyvinvoinnista viestitään henkilöstölle ja esimiehille läpi organisaation pitkin vuotta.  
Yhteistyötä tehdään läpi organisaation ja työterveyshuollon kanssa. Oma rooli on johdolla ja  
päättäjillä, hallinnolla, tukipalveluilla ja työsuojelutoimikunnalla, sekä lähiesimiehillä ja  
työyhteisöillä että yksilöllä. Sairauspoissaolojen seuranta ja reagointi ovat osa Eksoten  
johtamisjärjestelmää. Toimenpiteet kohdennetaan alueille, joissa on tunnistettu ja  
ennakoidaan suurimpia kulueriä sekä työkyvyn haasteita.  
2 Mitä toimenpiteitä on tehty tai tullaan tekemään Mitä Kuuluu? -kyselyn tuloksiin  
viitaten, että päätöksenteko jatkossa koettaisiin oikeudenmukaisena ja johdonmukaisena?  
Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyssä vastaajaa pyydettiin arvioimaan päätöksentekoa  
organisaatiossa. Päätöksenteon oikeudenmukaisuutta mitattiin seuraavilla väittämillä:  
Päätökset tehdään oikean tiedon perusteella  
Epäonnistuneet päätökset voidaan purkaa tai niitä voidaan muuttaa  
Tehdyt päätökset ovat olleet johdonmukaisia (säännöt ovat kaikille samat)  
Päätösten vaikutuksia seurataan ja niistä tiedotetaan  
Päätösten perusteista saa halutessaan lisätietoa  
Haasteiksi näyttäytyivät esimerkiksi päätösten perusteluiden vaillinaisuus välillä, päätösten  
tuleminen liian nopeasti toteuttamisen kannalta, henkilöstön osallistamisen puute sekä  
yhtenäisten sääntöjen puutteellisuus toiminnassa. Tulosten perusteella yksiköt toivat  
ratkaisuiksi muun muassa seuraavat toimenpiteet ylätasolta yksikkötasolle:  
Avoimuus ja läpinäkyvyys päätöksenteossa johtamisen eri tasoilla.  
Päätösprosessien avaaminen. Päätöksiä tarkastellaan ja niihin voidaan  
tarvittaessa palata.  
Asioista tiedotetaan linjassa.  
Tiedonkulun vahvistaminen esimiesten ja työntekijöiden välillä, yhteisten  
keskusteluhetkien lisääminen päätettävistä asioista ja työnohjaus.  
Esimies tuo johdonmukaisesti terveiset jorysta, henkilöstöinfoihin  
osallistutaan suunnitelmallisesti ja henkilöstölle tarkoitetut infokirjeet  
luetaan.  
Vuonna 2019 aloitettiin lisäksi järjestämään johdon Työkylässä-vierailuja työpaikoille, minkä  
tarkoitus oli lisätä vuoropuhelua arjen kuulumisista, jakaa tietoa työhön liittyvistä haasteista  
ja onnistumisista sekä antaa mahdollisuus kysymyksille ja avauksille päätöksentekoa  
ajatellen. Toimintaa jatketaan edelleen. Koska päätöksenteon oikeudenmukaisuuden ja  
johdonmukaisuuden kokemukset koskettavat organisaatiotason päätöksentekoa, on  
suunnitteilla, että vierailuille osallistuisivat myös päättäjät jatkossa joinakin kertoina. Lisäksi  
päätöksenteon avoimuutta käsitellään omalta osaltaan uuden strategian käyttöönoton  
valmennusten yhteydessä, jotka käynnistyvät syksyllä 2020. Eksotessa on myös Osallistu ja  
vaikuta -ohjelma, jonka tarkoituksena on lisätä osallisuutta päätöksentekoon. Myös  
koulutusta ennakoivasta vaikutusten arvioinnista (EVA) on lisätty. Avoimuutta on lisätty  
myös tiedottamalla henkilöstöä välittömästi esimerkiksi hallituksen kokousten jälkeen.  
Toimenpiteistä keskustellaan Eksoten johtoryhmässä 16.6., kun johtoryhmä käy läpi  
vastuualue- ja Eksote-tason toimenpiteitä tarkemmin.  
3 Miten hallitus järjestää ja toteuttaa organisaation riskienhallintaa?  
Eksotella on erillinen riskienhallintasuunnitelma, jonka hallitus on hyväksynyt 20.12.2017, §  
221.  
Eksoten hallitus päätti 3.6.2020, § 142, että riskienhallintasuunnitelman eri osa-alueiden  
raportointi riskikartoituksen muodossa tapahtuu hallitukselle kerran vuodessa. Vuoden 2020  
osalta raportointi tuodaan hallituksen käsiteltäväksi syyskauden 2020 aikana. Päätöksen  
mukainen, päivitetty riskienhallintasuunnitelma on hallituksena käsiteltävänä 17.6.2020.  
Lisäksi yhteistyötä tiivistetään sisäisen tarkastajan, toimitusjohtajan ja hallituksen välillä.  
Tämän myötä hallitukselle tuodaan joustavasti tietoon tarpeelliset, esiin nousseet riskit ja  
niihin liittyvät toimenpiteet välittömästi niiden ilmaannuttua. Hallitukselle on varattu  
syyskuulle 23.9.2020 riskienhallintaa koskeva koulutuspäivä, johon osallistuu myös Eksoten  
sisäinen tarkastaja. Sisäinen tarkastaja osallistuu jatkossa säännöllisesti myös Eksoten  
hallituksen kokouksiin n. kerran kvartaalissa.  
4 Miten hallitus pitää jatkossa huolen, että velvoittavan ensihoitopalvelun  
palvelutasopäätöksen mukaiset palvelut järjestetään kuntalaisille ja ensihoidon ongelmiin  
puututaan?  
Palvelutasopäätös  
Vuoden 2018 alussa voimaan astuneen sosiaali- ja terveysministeriön antaman  
ensihoitopalvelua koskevan asetuksen (585/2017) mukaan ensihoidon  
palvelutasopäätöksessä ilmoitettavat väestön tavoittamisaikojen laatimisen perusteet  
muuttuivat 1.1.2018 alkaen. Erityisvastuualueen ensihoitokeskus on yhdessä  
sairaanhoitopiirien ensihoidon vastuulääkäreiden kanssa laatinut uusien ohjeiden mukaisesti  
lasketut tavoitteet STM:n palvelutasoa käsittelevän ohjeen mukaisesti. Ehdotukset uusiksi  
palvelutasopäätöksiksi esitetään jatkossa yhdenmukaisella tavalla sairaanhoitopiirien  
päätettäväksi. Eksoten ensihoidon palvelutasopäätös ja -suunnitelma (palvelukuvaus) on  
laadittu tämän ohjeistuksen mukaan.  
Uuden mallin mukainen palvelutasosuunnitelma (palvelutasokuvaus) ja palvelutasopäätös  
ovat olleet hallituksen hyväksyttävänä 2018. Palvelutasosuunnitelma (palvelutasokuvaus) on  
laaja katsaus ensihoidon palvelurakenteeseen ja -ympäristöön. Palvelutasopäätös sisältää  
vastaavasti tiivistetysti ne tiedot, joista varsinainen päätös tulee tehdä. Tämä päivitetään  
vuosittain ja se viedään hallitukselle päätettäväksi.  
Vuoden 2020 ensihoidon palvelutasopäätös on hallituksen käsiteltävänä 17.6.2020. Asiaa  
edistettiin tietoisesti rauhassa, koska ensihoidon työaikamalli, ensihoitolääkäritoiminnan  
vakiinnuttaminen, liikkuvien päivystysyksiköiden rooli ja pandemian mukana tuomat  
haasteet ovat olleet selvitettävänä. Päivitetty palvelutasosuunnitelma (palvelutasokuvaus)  
tuodaan jatkossa mahdollisimman julkiseksi ja kansalaisille helposti saatavaksi,  
palvelutasopäätöksen liitteeksi. Vuoden 2018 ja 2019 asiakirjat on toimitettu  
arviointipäällikölle sähköpostitse 4.12.2019 ja 12.4.2020.  
Työhyvinvointi ja johtaminen (”Ensihoidon ongelmat”)  
Vuoden 2018 Mitä Kuuluu? -työhyvinvointikyselyn jälkeen ensihoidon henkilöstön kanssa  
yhdessä mietittiin, millä asioilla työhyvinvointia voitaisiin kehittää ja parantaa. Kyselyn ja  
henkilöstön kanssa toimipistepalavereissa käytyjen keskustelujen myötä vuoden 2019  
konkreettisiksi toimenpiteiksi työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi asetettiin  
1.  
2.  
3.  
4.  
5.  
6.  
7.  
8.  
9.  
10.  
TYKY-työryhmän perustaminen  
Kysely koetuista uhka- ja väkivaltatilanteista  
Koulutusten ylläpitäminen yhtä hyvällä tasolla  
Työkierron mahdollistaminen  
Henkilöstön osallistaminen muutoksiin  
Päätöksentekoon avoimuutta  
Toimipistepalavereiden jatkuminen  
Kehityskeskustelut  
Opiskelija-asioissa henkilöstön kuunteleminen  
LfE-toiminnan ylläpitäminen  
Toimenpiteistä kaikki toteutettiin. TYKY-ryhmään valittiin päävastuuhenkilö, joka kasasi  
ympärilleen pienen ryhmän. Henkilöstöltä toiveita kuultiin ja elokuussa 2019 järjestettiin  
yhteensä viisi kahdeksan tunnin tykypäivää jolla varmistetttiin kaikkien mukaan pääseminen.  
Uhka-ja väkivaltatilanteista järjestetyn kyselyn jälkeen valittiin 10 hengen ryhmä, joka  
koulutettiin uhka- ja väkivaltatilannekouluttajiksi Suomen Palopäällystöliiton järjestämässä  
koulutuksessa. Koulutuksen jälkeen ryhmä valmisteli Eksoten ensihoidolle ja tehostetulle  
kotisairaanhoidolle oman 8h mittaisen koulutuspaketin syksyllä 2019, johon jokainen  
ensihoitaja pääsi osallistumaan. Koulutusten aiheissa kuunneltiin henkilöstön toiveita, ja  
koulutuksia järjestettiin säännöllisesti ympäri vuoden koko henkilöstölle. Yhdelle  
ensihoitajalle kertyi koulutustunteja vuositasolla noin 25 tuntia. Aiheiksi valikoitui toiveiden  
mukaan mm. ajokoulutus, ventilaattorikoulutus, hoito-ohje-koulutus ensihoitolääkäreiltä,  
AVH-potilas, synnytys, tehosiirrot ja henkinen huolto.  
Työnkierto on ollut mahdollista yhtä laajasti, kuin aiempinakin vuosina. Suurin kiinnostus oli  
työkierrolla päivystykseen ja päivystyksestä ensihoitoon. Myös tehostetussa  
kotisairaanhoidossa ja synnytysosastolla kävi muutama ensihoitaja.  
Henkilöstöä osallistettiin muutoksiin entistä paremmin. Loppuvuodesta 2019 koottiin  
työryhmä ensihoidon mahdolliseen työaikamuutokseen ja ryhmä aloitti työskentelynsä  
alkuvuodesta 2020. Työaikamalli on ollut henkilöstön näkökulmasta eniten työhyvinvointia  
heikentänyt asia ja siksi tämä asia haluttiin käydä perusteellisesti läpi. Työryhmän  
työskentely on ollut aktiivista ja kehitystä on tapahtunut monissa muissakin asioissa kuin  
työaikamallissa.  
Vuosina 2018–2019 toimi mm. autojen yhtenäistämisen järjestellyt työryhmä, kaksi  
omavalvontaa tekevää työryhmää (AVH-potilaan hoitoketjun parantaminen sekä STEMI-  
potilaan hoitoketjun sujuvoittaminen). Myös muut työryhmät jatkoivat työskentelyään  
aktiivisesti. Vastuualueita jaettiin kehittämisestä kiinnostuneille.  
Päätöksenteon avoimuuteen panostettiin paljon vuonna 2019 ja työtä on jatkettu edelleen  
kuluvana vuonna. Tiedottamisessa on keskityttty oikea-aikaisuuteen, avoimuuteen ja  
suoraviivaisuuteen. Päätöksenteon perusteluja on avattu mm. viikkotiedotteissa paremmin.  
Esimiehet ovat olleet mukana erilaisissa kokouksissa ja osallistuvat edelleen aktiivisesti  
päivittäin vuoronvaihtopalavereihin.  
Kehityskeskusteluja vakituisille henkilöille pitivät kenttäjohtajat. Kaikki eivät halunneet  
keskustelua, mutta ne, jotka keskustelua toivoivat, pääsääntöisesti sellaisen saivat.  
Ensihoidon toimintayksikön esimies piti itse kehityskeskustelut suurimmalle osalle  
määräaikaisista työntekijöistä vuosina 2018-2020.  
Osa henkilöstöstä oli kokenut kuormitusta suurista opiskelijamääristä. Tästä syystä  
henkilöstöä kuultiin ja opiskelijoita alettiin sijoittelemaan vuoroihin siten, että yhdelle  
ensihoitajalle tuli vain yksi opiskelija vuosittain. Innokkaimmille puolestaan ohjattiin  
enemmän opiskelijoita.  
Vuoden 2019 tammikuussa kenttäjohtajat aloittivat yhteisen työnohjauksen, jota järjestettiin  
noin viiden viikon välein. Tavoitteiksi alun perin kenttäjohtajille asetettiin:  
1. Kenttäjohtajien keskinäisen vuorovaikutuksen/kommunikaation parantaminen ja  
edistäminen, yhteishengen parantaminen, toisen työn arvostamisen kehittyminen  
2. Työn suunnittelun ja työongelmien ratkaisuvalmiuksien luominen  
3. Työviihtyvyyden parantaminen ja toimintavireyden ylläpitäminen  
4. Ammattitaidon ja työmenetelmien hallinnan lisääminen, oman tehtävänkuvan  
ymmärtäminen (esimiesasema, toimitaan esimerkkinä), alais- ja työyhteisötaitojen  
paraneminen  
5. Työn mielekkyyden lisääminen  
6. Työn sisällön jatkuvan kehittämisen tärkeyden ymmärtäminen  
Kun näihin oli päästy, työnohjausta jatkettiin niin, että esimiehet olivat ohjauksessa mukana  
marraskuusta 2019 alkaen. Työnohjaus jatkuu edelleen ja siitä on saatu erinomaisia tuloksia,  
jotka näkyvät esimiesten ja kenttäjohtajien ryhmädynamiikassa. Muita kehittämistoimia,  
joita tehtiin vuonna 2019, olivat esimerkiksi alais- ja työyhteistötaitojen kehittäminen  
yhdessä henkilöstön kanssa ja sen myötä ”Huoneentaulun” eli pelisääntöjen tekeminen  
henkilöstön omien näkemysten pohjalta.  
Ensihoito on järjestänyt myös tyky-kampanjat vuosina 2019 ja 2020. Kampanjan tavoitteena  
on löytää konkreettisia ideoita työhyvinvoinnin lisäämiseksi.  
Ensihoidossa aloitettiin vuonna 2018 LfE eli Learning from Excellence, ”onnistumisista  
oppiminen”, jonka henkilöstö on kokenut suurena voimavarana. Tätä toimintaa on  
aktiivisesti kehitetty. Vuonna 2020 saamme uuden alustan, josta onnistumisilmoituksia  
tehdään, ja ne voidaan analysoida ja luokitella samalla tavalla kuin HaiProt.  
Potilasturvallisuusasioihin on panostettu ensihoidossa jo vuosia. Akuuttisairaalassa  
seurataan tiettyjä mittareita kvartaaleittain, ja ensihoito on ollut näissä tilastoissa 1. sijalla  
jatkuvasti. Käsittelyajat ovat tavoitteissaan, samoin reagointiajat. Reagointiaikojen ja  
käsittelyaikojen eroista näkee myös sen, että ensihoidossa käsittelyyn käytetään aikaa, jotta  
voidaan aidosti kehittää toimintaa ilmoitusten pohjalta. Ensihoidossa järjestetään runsaasti  
myös potilasturvallisuushaastatteluja. HaiPro-ilmoituksia ja LfE-ilmoituksien trendi  
ensihoidossa on jo pitkään ollut nouseva. Ilmoituksia tehdään jatkuvasti enemmän.  
Riskiluokkien 4 ja 5 ilmoitukset eivät ole viime vuosina lisääntyneet, vaikka ilmoitusten määrä  
on noussut. Tämä kertoo siitä, että matalan kynnyksen ilmoitushalukkuus ensihoidossa on  
säilynyt. On erittäin poikkeuksellista, että ”läheltä piti” -ilmoituksia tehdään enemmän kuin  
potilaalle tapahtuneita (akuuttisairaalassa ainoastaan ensihoidossa ja laboratoriossa). Tämä  
kertoo erittäin hyvästä potilasturvallisuuskulttuurista ja siitä, että henkilöstö tekee  
ilmoituksia matalalla kynnyksellä, avoimesti ja ilman pelkoa syyllistämisestä. Se viestii myös  
henkilöstön potilasturvallisuusosaamisesta: tunnistetaan myös läheltä piti -tilanteet.  
Ensihoidossa HaiProjen pohjalta kehitetään toimintaa laajasti. Kaikista ilmoituksista 44 % on  
johtanut kehittämistoimiin vuonna 2019, vuonna 2020 jo 50 %. Vastaavaa lukua ei ole  
missään muissa yksiköissä. LfE-ilmoituksista noin 25 % johtaa kehittämiseen, ilmoituksia  
tulee vastaava määrä kuin HaiProjakin.  
Vuoden 2019 Mitä Kuuluu? -kyselyn jälkeen henkilöstön kanssa konkreettisiksi toimenpiteiksi  
työhyvinvoinnin parantamiseksi asetettiin:  
1)  
2)  
3)  
4)  
5)  
6)  
7)  
TYKY-toiminnan jatkuminen  
Onnistumisista oppisen kehittäminen edelleen  
Pitkään poissaolleiden perehdytys  
Viikkotiedotteen jatkuminen yhtä hyvänä ja säännöllisenä  
Tiistaikoulutusten jatkuminen ja koulutusten turvaaminen  
Esimiesten näkyvyyden lisääminen  
Työaikamallin muutos  
TYKY-toimintaa on jatkettu, tosin vuonna 2020 haasteita tykypäivien järjestämiselle tulevat  
asettamaan koronaviruksen aiheuttamat rajoitukset.  
Onnistumisista oppimista kehitetään edelleen. Akuutti-tulosyksikkö tulee olemaan yksi niistä  
yksiköistä, jossa uutta PosiPro -alustaa tullaan pilotoimaan ensimmäisenä koko Suomessa.  
Pitkään poissaolleille on järjestetty useampia perehdytysvuoroja jo vuodesta 2019.  
Viikkotiedote on jaettu säännöllisesti jo useita vuosia perjantaisin: siihen kerätään kaikki  
oleellinen tieto. Koulutusten turvaamiseen panostetaan, sillä koulutukset nähdään suurena  
voimavarana, ja säännöllisten koulutusten halutaan jatkuvan myös työajan muuttumisen  
jälkeen. Tämä huomioitiin myös poikkeuslupahakemuksessa.  
Säännölliset vuoronvaihtopalaverit järjestetään siten, että esimiehet pystyvät paremmin  
osallistumaan niihin. Esimiehet ovat osallistuneet palavereihin käytännössä aina kuin  
mahdollista. Myös esimiesten toimiston sijainti keskussairaalalla on mahdollistanut sen, että  
ensihoitajien on helppo tavata esimiehiään.  
Ongelmiin on puututtu myös järjestämällä varhaisen välittämisen mallin mukaisia  
keskusteluja. Konkreettisia toimia ovat olleet mm. hiljaisemmalle asemalle siirtyminen,  
vastuutehtävien muuttaminen, työkierrot ja osa-aikaisen työajan myöntäminen.  
Kiusaamiseen on myös puututtu ja henkilöstölle on toistuvasti viestitty nollatoleranssista  
tämän suhteen. Ensihoidon johdon kesken on käyty läpi ”pelolla johtamisen” termiä ja mitä  
sillä voidaan toiminnassamme tarkoittaa. Ensihoidon esimiehet ovat käyneet asioita läpi  
hyvässä yhteistyössä työsuojelupäällikön kanssa sekä käsitelleet myös ensihoidon esimiehiin  
kohdistunutta epäasiallista käyttäytymistä ja viestintää.  
Lähiesimiestyössä on omat haasteensa, kun henkilöstömäärä ensihoidossa on noin 150 htv ja  
samat esimiehet hoitavat myös tehostetun kotisairaanhoidon lähiesimiestyön eli noin 30 htv.  
Yhteensä kahdelle esimiehelle jakaantuu noin 180 htv ympäri Etelä-Karjalaa eri työvuoroihin.  
5 Miten varmistetaan riittävä hankintaosaaminen yksikkötasolla ja hankintaohjeiden  
noudattaminen?  
Hankinnat on organisoitu 1.4.2020 alkaen omaksi toimintayksikökseen, jota johtaa  
hankintapäällikkö. Toimintayksikössä työskentelee hankintapäällikkö, kolme hankinta-  
asiantuntijaa, kolme hankinta-assistenttia (materiaalihallinnon ostot) ja ostopalvelupäällikkö.  
Eksoten lakimies tukee hankintatiimin työtä.  
Hankinnat tukevat yksikköjä hankintojen valmistelussa ja toteuttamisessa;  
lainsäädännön mukaisesti (hankintalaki, hallintolaki, julkisuuslaki,  
tilaajavastuulaki, GDPR jne.)  
huomioiden sisäiset ohjeet (strategia, hallintosääntö, toimintasääntö,  
hankintaohje, talousarvio)  
hankintaosaaminen varmistaen (selkeät ja Eksoten edun mukaiset  
tarjousasiakirjat ja sopimusehdot, kaupallinen ja tekninen osaaminen)  
Hankintaohje ja sopimusmallit on päivitetty marraskuussa 2019. Ostopalvelusopimusten  
hallinnan tueksi on laadittu erillinen ohje tammikuussa 2020.  
Hankintaosaamisen varmistamiseksi henkilökunnalle järjestetään kaksi samansisältöistä  
yleistä hankintakoulutusta syksyllä 2020 ja jatkossa tarpeen mukaan. Lisäksi aloittavien  
hankintavaltuudet omaavien työntekijöiden perehdytykseen sisällytetään  
hankintaosaaminen. Hankintaohjeistukset käydään läpi tulosalueiden johtoryhmissä syksyn  
2020-kevään 2021 välisenä aikana hankintapäällikön johdolla. Samalla kartoitetaan Cloudia  
pienhankintaohjelman käyttöönottomahdollisuuksien laajentamista.  
Hankintaohjeesta ja hankintasopimuksista viestintää lisätään ja säännönmukaistetaan.  
Hankintatiimi nimeää keskuudestaan viestintävastaavan. Hankintaohjeesta muistutetaan  
henkilöstöä kaksi kertaa vuodessa (tammikuu, elokuu) Eksonetissa. Useiden yksiköiden  
käyttämistä hankintasopimuksista tehdään säännönmukaisesti tiedotteet Eksonetiin.  
Yhteistyötä Eksoten sisäisen tarkastajan ja talouden kanssa tehdään riskien hallintaan  
liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia hankintojen keskittämiseen  
pidemmällä aikavälillä.  
6 Miten käynnistettävien hankkeiden arviointi- ja hyväksymismenettelyä kehitetään ja  
yhtenäisestään?  
Hanketoimintaan perehdyttämiseksi organisaatiolle kuvataan ja viestitään hanketoiminnan  
vaiheet. Tavoitteena hanketoimiston, projektipalvelujen & TKI-toiminnan prosessien  
(TKI=tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot*) ymmärryksen lisääminen henkilöstölle siitä,  
miten ideasta edetään hankehakemukseksi ja miten laadukas projektintoteutus tapahtuu.  
Hanketoiminnan prosessissa ideointi- ja valmisteluvaihetta tehdään avoimemmaksi ja  
läpinäkyvämmäksi laatimalla hanketoiminnan yleisohjeistus käynnistettävien hankkeiden  
edellytyksistä. Ohjeessa kuvataan miten huomioidaan ja sovitetaan yhteen hankeidea  
Eksoten eri vastuualueilla muiden käynnissä olevien eri toimintamallien, asiakasohjauksen,  
toimenpideohjelmien, sisäisten projektien ja ulkoisten rahoitusavusta saavien hankkeiden  
kanssa.  
Lisäksi laaditaan viestintäsuunnitelma, jossa viestinnän kohderyhmänä on ensisijaisesti  
sisäinen kehittäminen, jolloin keskeisenä viestinä on miksi, mitä, milloin ja miten  
hanketoimintaa tehdään. Ulkoisen viestinnän osalta tehostetaan hankkeiden etenemisestä  
tiedottamista (onnistumiset ja kompastuskivet – mitä tästä opittiin). Hankeohje päivitetään  
kesän aikana.  
Käynnistettävä hanke  
Hanketta ideoitaessa varmistetaan, että hanke tukee sekä strategian että  
toimenpideohjelmien toimeenpanoa. Keskeistä on, että hankeidea/-tarve perustuu  
organisaation strategisiin painopisteisiin. Idea on ensin hyväksytettävä vastuualuejohtajalla/-  
johtajilla ja sen jälkeen johtoryhmässä ja/tai hallituksessa asiasisällön laajuudesta riippuen.  
Kehitysjohtaja ja hanketoiminnan päällikkö varmistavat, ettei hankkeilla ole päällekkäisyyksiä  
ja koordinoivat sekä johtavat hanketoiminnan kokonaisuutta. Kun hankkeen tarve on näin  
varmistettu, valmistelussa voidaan edetä.  
Arvoidaan idean rahoitusmahdollisuuksia käynnissä oleviin ulkoisiin rahoitusmahdollisuuksiin  
sekä varmistetaan omarahoitusosuuden talousarviovaraus. Sisäisille hankkeiden  
määrärahavaraus varataan talousarvion suunnitteluvaiheessa. Hankkeiden ideat tulevat  
pääosin tulosalueilta, ja hankkeiden tarkoitus on tukea toimijoita palvelujen kehittämisessä  
ja siten strategian toimeenpanossa. STM rahoittaa valtakunnallisesti merkittäviä hankkeita,  
joiden tavoitteena on tukea alueita kehittämään sote-palvelujen sisältöä valtakunnallisten  
tavoitteiden suuntaisesti.  
Hankeidean jalostuessa luonnosvaiheessa tavoitteiksi ja toimenpiteiksi tehdään hankekortti  
johtoryhmään hankkeen käynnistämistä koskevaa päätöksentekoa varten. Suurista ja/tai  
erityisen merkittävistä hankkeista tehdään esitys hallitukselle ennen hakuajan päättymistä.  
Lisäksi hallitukselle esitellään hankkeiden etenemistä ja tuloksia hankekatsauksessa.  
Hanketoimiston ja projektipalvelujen hyödyntämistä vahvistetaan hankevalmistelussa (tuen  
ja toiminnan tukena) kaikilla vastuualueilla.  
Hankkeiden arviointi (ja seuranta)  
Hankkeen valmisteluvaiheessa tunnistetaan riskit ja laajennetaan seuranta- ja arviointimallin  
käyttöönottoa. Hankevalmistelussa tehdään vähintään sisäiseen käyttöön  
arviointisuunnitelma, vaikka rahoittaja ei sitä vaatisi, ja/tai itsearviointisuunnitelma  
hankkeen käynnistyessä (projektipäällikkö vastaa suunnitelman laatimisesta ja  
päivittämisestä).  
Hanketoiminnan päällikkö/kehitysjohtaja osallistuu Eksoten hankkeiden ohjausryhmiin  
seurannan ja koordinoinnin vahvistamiseksi. Hankkeen etenemiseen tavoitteiden  
saavuttamiseksi kiinnitetään huomioita. Tänä vuonna on tavoitteena myös  
ohjausryhmätyöskentelyn kehittäminen, sitä kautta vahvistetaan myös tulosten viemistä  
käytäntöön pysyviksi.  
Läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäämiseksi otetaan jatkuvaan käyttöön ”Hankevartti”  
hankkeiden esittelemiseksi ja edistymisen seuraamiseksi. Tavoitteena on kehittää  
hanketoiminnan eri osia entistäkin lähemmäs asiakas- ja potilastyötä. Lisäksi tehostetaan  
olemassa olevaa hanketoiminnan vastinparitoimintaa vastuualueille.  
Hankkeen toiminnan jatkumisen yhteydessä tehdään vähintään suppea päätösten  
ennakkovaikutusten arviointi (EVA) esim. jatkuuko hanketoiminta omana toimintana tai  
otetaanko toimintamallin käyttöön.  
Hankkeiden taloushallintoa kehitetään yhteensovittamalla hankebudjetit osaksi powerBI-  
raportointia, jolloin kuukausitason toteutumia voidaan seurata hankekohtaisesti (TA2021  
BU-pohjana käyttöön).  
Pitkän aikavälin hanketoiminnan tulosten seurantaa parannetaan tekemällä 5-  
vuotisseuranta, jolla arvioidaan mitä hankkeista on jäänyt käytäntöön ja miten  
toimintamallia on kehitetty.  
Tehdään viisi vuotta sitten vuoden lopussa päättyneiden hankkeiden ajankohtainen  
tilannekuvaus: onko toimintamalli/tulos jäänyt omaksi toiminnaksi sekä perustelut  
miksi kyllä/ei, miten mallia on jatkokehitetty.  
Opitaan onnistumisista ja myös epäonnistumisista jatkuvan parantamisen logiikalla.  
Esimerkkinä alun perin hankkeissa kehitetyistä toimintamalleista ovat Iso apu,  
palvelusetelit, sähköinen asiointi, kotihoidon virtuaalikäynnit, Omaolo, Mallu-auto,  
yhden hengen akuutti päivystysyksikkö.  
Hanketoimiston, projektipalvelujen ja TKI:n hyödyntämistä vahvistetaan toimeenpanossa ja  
seurannassa (tuen ja toiminnan tukena) kaikilla vastuualueilla. Yhteistyötä tiivistetään  
tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa (esim. LAB, LUT).  
7 Mitä toimenpiteitä tullaan tekemään laadunhallinnan ja potilas- ja asiakasturvallisuuden  
edistämiseksi? Millä aikataululla?  
Laatu ja turvallisuus on eriytetty kesäkuun alusta eri henkilöille. Organisaatiomuutoksen  
myötä Eksotessa toimii laatu- ja potilasturvallisuustiimi, jossa jokaisen tiimiläisen  
tehtävänkuvaan liittyy jossain muodossa laadun ja/tai potilas-/asiakasturvallisuuden  
edistäminen. Tämä antaa paremmat resurssit laadun ja potilas- sekä asiakasturvallisuuden  
kehittämiseen. Lisäksi syksyllä 2020 on tarkoitus rekrytoida laatutyön vastinparit  
tulosalueilta. Heidän tehtävänään on edesauttaa laatu- sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden  
edistämistä omilla alueillaan. Johdon laatu- ja potilasturvallisuuskatselmuksia pidetään  
vuodesta 2020 lähtien neljä kertaa vuodessa aiemman kahden sijaan.  
Laadunhallinnan osalta tämän vuoden aikana kartoitetaan mistä tekijöistä/asioista Eksoten  
laatu koostuu. Tietoa kerätään asiakokonaisuuksiin linkitetyistä henkilöistä sekä minkä  
tasoinen ohjeistus asiaan liittyy (ministeriö, valvovat viranomaiset, organisaatio jne.). Päätös  
laatujärjestelmän käyttöönotosta tai ottamatta jättämisestä tehdään sen jälkeen, kun edellä  
mainitun kaltaiset perusasiat on saatu kartoitettua. Laadunhallinnan askeleista tehdään  
aikataulusuunnitelma.  
Eksoten hallitus on hyväksynyt 3.6.2020 Laadunhallinnan sekä potilas- ja  
asiakasturvallisuussuunnitelman, johon on kirjattu potilas- ja asiakasturvallisuuden  
edistämisen suunnitelma ja aikataulu.  
Suunnitelmaan kirjattuja asioita aikatauluineen:  
1. Vuoden 2020 aikana selkeytetään johdolle raportoitavia asioita yhdessä tulosalueiden  
kanssa. Johdolle raportoitavia asioita ovat ainakin asiakaspalautteiden, muistutusten  
ja/tai kanteluiden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyvien HaiPro-ilmoitusten  
pohjalta tehdyt kehittämistoimenpiteet.  
tätä työtä on aloitettu jo alkuvuodesta.  
2. Potilasturvallisuuskulttuurin mittaukset tehdään 2021 LAB-ammattikorkeakoulun  
opiskelijoiden opinnäytetyönä. Mittaukset tehdään akuuttisairaalassa sekä ensihoidossa.  
Ongelma mittausten tekemiseen muilla tulosalueilla on mittareiden huono  
saatavuus/mittareiden puute.  
3. Onnistumisista oppiminen liittyy Safety II-näkökulmaan potilasturvallisuudesta. Tässä  
näkökulmassa ihminen nähdään mahdollisuutena oikein tekemiseen ja soveltamiseen.  
Ennakointia pidetään turvallisuusajattelun ydintoimintana ja koska toimintaprosessit  
menevät yleensä oikein, tulee onnistumisista oppia.  
Awanic Oy:n kanssa on yhdessä suunniteltu raportointiohjelma  
onnistumisista oppimiselle. Ohjelma valmistuu kesällä 2020 ja otetaan  
asteittan käyttöön koko Eksoten alueella.  
4. Akuuttisairaalan tulosalueella otettu käyttöön laiteajokortti-malli henkilöstön  
lääkintälaiteosaamisen varmistamiseksi.  
Vuosien 2020 ja 2021 aikana laiteajokortti-mallin jalkauttaminen  
aloitetaan myös muilla tulosalueilla  
Lääkitysturvallisuuteen liittyen lääkehoitoon kouluttamattomien (=peruskoulutuksessa ei ole  
ollut nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön koulutusta vastaavaa lääkehoidon  
koulutusta) osallistumista lääkehoitoon rajataan aiemmasta siten, että he eivät saa enää  
jakaa lääkkeitä dosettiin, eivät saa antaa PKV-lääkkeitä eivätkä pistää ihon alaisia injektioita  
muuten kuin poikkeustilanteissa silloin, kun terveydenhuollon ammattihenkilöä ei ole  
saatavilla. Nämä muutokset tehdään eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen joulukuussa 2019  
saapuneen päätöksen perusteella. Muutokset ovat jo voimassa hoivan tulosalueella ja  
otetaan käyttöön myös muualla syksystä 2020 lähtien. Sosiaalipalveluissa lääkehoitoon  
osallistumisen rajaamisen käytäntöön vieminen vie hieman pidemmän ajan, koska  
työntekijöistä suurin osa on lääkehoitoon kouluttamatonta sosiaalihuollon henkilökuntaa  
(esimerkiksi sosionomit).  
Toimitusjohtaja  
Hallitus päättää antaa edellä olevat selvitykset valtuustolle arviointikertomuksessa 2019  
esittelyihin pyyntöihin.  
Päätös  
Hyväksyttiin kokouksessa 1. kohtaan tehdyllä täsmennyksellä (ensimmäiset 4 kappaletta).  
Merkittiin, että jäsen Heikki Tanninen ei ottanut esteellisenä osaa asian käsittelyyn ja hän  
poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.  
(Esteellisyyden peruste: hallintolaki 28 § 1 mom. 1 kohta, asianosaisjäävi.)