IMATRAN KAUPUNKI  
OTE PÖYTÄKIRJASTA  
Kaupunginhallitus 20/2020 (24.8.2020)  
KH 20/2020 #5: Lausunto Eksoten palkkausjärjestelmän sovintoesitykseen  
27.8.2020  
Lähetyspäivä  
VASTAANOTTAJAT  
Vastaanottajan nimi  
Eksote Etelä-Karjalan  
sosiaali- ja terveyspiiri  
Lähetyspäivä  
27.8.2020  
Tiedoksiantotapa  
Sähköpostitse  
Lisätietoja  
Kirjaamo, Salla  
Martikainen  
Pöytäkirja viedään 1.9.2020 nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon.  
Otteen oikeaksi tarkastamattomasta pöytäkirjasta todistaa:  
Imatralla 27.8.2020  
Luukkonen Tiina  
Toimistosihteeri  
Lausunto Eksoten palkkausjärjestelmän sovintoesitykseen  
IMR/1065/00.04.00.03/2020  
Valmistelija/lisätiedot:  
puh.  
Apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino  
0206172206  
Eksoten lausuntopyyntö 14.8.2020:  
”LAUSUNTOPYYNTÖ EKSOTEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ  
KOSKEVAN RIIDAN SOVINTOESITYKSESTÄ  
1. Palkkariidan tausta ja oikeudellinen perusta  
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry voitti 28.6.2019  
annetulla tuomiolla (TT 2019:82) työtuomioistuimessa nostamansa  
kanteen, jossa oli kysymys Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin  
Eksoten vuonna 2011 käyttöönottamasta palkkausjärjestelmästä.  
Ratkaisussaan työtuomioistuin katsoi, että Eksoten ja JUKO ry:n välille  
ei ollut vuosina 2010-2011 käytyjen neuvottelujen ja 27.10.2011 päivätyn  
palkkausjärjestelmää koskevan ohjeen perusteella syntynyt sopimusta,  
jota voitaisiin pitää kunnallisen pääsopimuksen IV luvun 13 §:n  
edellyttämällä tavalla solmittuna paikallisena sopimuksena  
palkkausjärjestelmästä. Työtuomioistuimen ratkaisussa oli kyse kolmen  
eksotelaisen henkilön saatavasta. Ratkaisun kerrannaisvaikutukset ovat  
kuitenkin Eksotelle merkittäviä, koska samaa menettelyä noudatetaan  
koko KVTES:n piirissä olevaan henkilöstöön.  
Eksoten palkkausjärjestelmän laatimista ja kehittämistä koskevista  
pöytäkirjoista sekä lokakuussa 2011 päivätystä palkkausjärjestelmää  
koskevasta ohjeesta käy ilmi, että työnantaja ja ammattiliitot  
valmistelivat palkkausjärjestelmää yhteisymmärryksessä. Vuonna 2011  
eksotelaisten tehtäväkohtaiset palkat määriteltiin uuden järjestelmän  
mukaisesti. Tehtäväkohtainen palkka saattoi nousta tai laskea.  
Henkilökohtainen palkanosa muutettiin prosenttiperusteiseksi.  
Aikaisemmin voimassa olleen palkan euromääräinen taso turvattiin  
Eksoten maksamalla takuuosalla. Takuuosan käyttöönotto varmisti sen,  
ettei kenenkään kokonaispalkka laskenut muutoksen vuoksi.  
Eksoten käytössä ollut palkkausjärjestelmä on kuitenkin poikennut  
KVTES:n tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista lisää koskevista  
määräyksistä. Käytössä olleen paikallisen palkkausjärjestelmän  
soveltaminen on johtanut siihen, että Eksoten henkilökunnalle ei ole  
maksettu kaikkia palkanosia sen suuruisina kuin ne olisi tullut heille  
KVTES:n mukaisesti maksaa. Eksoten silloisen johdon käsityksen  
mukaan tämä on ollut mahdollista, koska asiasta oli sovittu paikallisesti.  
Mainitussa työtuomioistuimen ratkaisussa on kuitenkin vahvistettu,  
että sopimusta ei oltu tehty muodollisesti oikein.  
Työtuomioistuimen ratkaisu tarkoittaa, että Eksotella ei ole ollut  
KVTES:iin perustuvaa oikeutta laskea tehtäväkohtaisia palkkoja siitä  
tasosta, joilla ne olivat ennen palkkausjärjestelmän käyttöönottoa.  
Työtuomioistuimen ratkaisusta johtuen Eksoten palkkausjärjestelmälle  
ei toisin sanoen ole ollut oikeudellista perustetta. Tästä syystä koko  
palkkausjärjestelmä on jouduttu arvioimaan uudelleen KT  
Kuntatyönantajien (jatkossa ”KT”) ja palkansaajajärjestöjen käymissä  
neuvotteluissa KVTES:n mukaiseksi.  
Tämä on tarkoittanut muun muassa aiemmin mainittujen  
takuupalkkojen purkamista muiksi palkanosiksi, sekä tehtäväkohtaisten  
palkkojen harmonisoimista kunkin vaativuusryhmän osalta.  
Harmonisoinnilla tarkoitetaan, että kaikkien samassa  
vaativuusryhmässä samaa työtä tekevien tehtäväkohtaiset palkat  
määritellään yhteneväiseksi.  
Vaatimus tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisoinnille johtuu  
lainsäädännöstä. Harmonisoinnit on voimassa olevan oikeuskäytännön  
johdosta tehtävä ns. piikkipalkkaan (kyseisen vaativuusryhmän  
korkeimpaan tehtäväkohtaiseen palkkaan).  
Edellä mainituista seikoista johtuen Eksotessa yli 4000 työntekijän  
tehtäväkohtaisia palkkoja joudutaan nostamaan tämän hetkisestä  
tilanteesta. Lisäksi Eksoten on maksettava asianosaisen henkilöstön  
palkkasaatavat takautuvasti viivästyskorkoineen sovintoesityksessä  
ilmenevin tavoin.  
2. Työmarkkinajärjestöjen näkemys ja ratkaisuehdotus  
Työmarkkinajärjestöt ovat selvittäneet Eksoten palkkausjärjestelmää  
koskevaa asiaa viime vuosina. 19.4.2017 päivätyssä  
keskusneuvottelupöytäkirjassa osapuolet ovat todenneet kantanaan,  
ettei Eksoten palkkausjärjestelmästä ollut niille esitetyn selvityksen  
perusteella sovittu paikallisesti KVTES:n edellyttämällä tavalla. KT on  
tämän vuoksi toimittanut Eksotelle valvontakirjeen, jossa se on  
vaatinut, että Eksote korjaa palkkausjärjestelmänsä KVTES:n  
mukaiseksi. Kuntayhtymä on ollut asiasta eri mieltä ja katsonut, että  
asiasta on sovittu paikallisesti. Näin ollen Eksote ei noudattanut  
valvontakirjeen kehotusta palkkausjärjestelmän korjaamisesta ja asia on  
edennyt myöhemmin työtuomioistuimeen.  
Eksoten KVTES:n soveltamispiirissä olevaa henkilöstöä edustavat  
palkansaajajärjestöt ovat esittäneet Eksoten palkkausjärjestelmään ja  
palkkojen harmonisointiin kohdistuvia vaatimuksia vuodesta 2017  
lähtien. Vaatimuksia on esitetty aluksi paikallistasolla, ja myöhemmin  
järjestöjen välisissä neuvotteluissa.  
Työtuomioistuimen 28.6.2019 antama ratkaisu vahvisti sen, että  
Eksoten ja työntekijäjärjestöjen välisten neuvotteluiden pöytäkirjat ja  
lokakuussa 2011 päivätty palkkausjärjestelmää koskeva ohje eivät ole  
KVTES:n edellyttämällä tavalla tehty paikallinen sopimus.  
Työtuomioistuin ei kuitenkaan määrännyt Eksotea maksamaan  
puuttuvia palkanosia työntekijöille, koska ne olivat riitautuneet Eksoten  
kiistämisen vuoksi. Työtuomioistuin jättikin vaatimukset tältä osin  
tutkimatta ja ohjasi asianosaiset ratkaisemaan saatavien määrät  
keskenään tai viemään asian yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.  
Työtuomioistuimen tuomion jälkeen KT ja työntekijöiden  
pääsopijajärjestöt ovat neuvotelleet asian yksityisoikeudellisten  
vaatimusten sovinnollisesta ratkaisemisesta. Neuvottelujen perusteella  
työmarkkinajärjestöt ovat keskenään päässeet neuvottelutulokseen  
25.6.2020 sovintoesityksestä, jonka mukaan Eksoten maksuvelvollisuus  
työntekijöiden takautuvista saatavista olisi noin 24,9 miljoonaa euroa.  
Summa sisältää takautuvat palkkasaatavat sekä viivästyskorot, mutta se  
ei sisällä henkilösivukuluja ja muita asiaan liittyviä kuluja.  
Sovintoehdotuksen sisältämän korvauksen muodostumista on käsitelty  
tarkemmin lausuntopyynnön liitteissä 1 ja 2.  
Tarkemmin työmarkkinajärjestöjen sovintoehdotuksen taloudellisia  
vaikutuksia käsitellään tämän lausuntopyynnön kohdassa 4.  
Varsinainen työmarkkinajärjestöjen kesken allekirjoitettava sopimus  
edellyttää, että Eksote hyväksyy sovintoesityksen.  
3. Ulkopuolinen oikeudellinen arviointi  
Asian selvittelyn yhteydessä Eksote on pyytänyt palkkariidasta  
perusteellisen oikeudellisen arvioinnin asianajotoimisto Dittmar &  
Indrenius Oy:lta.  
Lausuntopyynnössä toimistoa on pyydetty selvittämään erityisesti  
Eksoten oikeudellista asemaa riippuen siitä, hyväksyykö kuntayhtymä  
keskusjärjestöjen sovintoesityksen vai ei. Lisäksi lausunnossa on  
arvioitu palkkariidan todennäköistä kehittymistä ja  
seurannaisvaikutuksia, mikäli Eksote ei hyväksyisi sovintosopimusta.  
Lausunto on tehty Eksoten johdon ja hallituksen sekä kuntayhtymän  
jäsenkuntien hallitusten käyttöön ja se on luottamuksellinen.  
Lausunnon mukaan työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksen  
hylkääminen johtaisi varsin todennäköisesti suureen määrään useita  
vuosia kestäviä oikeudenkäyntejä yleisissä tuomioistuimissa ja  
mahdollisesti työtuomioistuimessa. Oikeudenkäynnit aiheuttaisivat  
Eksotelle riskin korvausten lisäksi suurista oikeudenkäyntikuluista sekä  
kasvavista viivästyskoroista.  
Keskeisenä johtopäätöksenä toimisto on suositellut  
työmarkkinajärjestöjen sovintoesityksen hyväksymistä.  
Asianajotoimiston laatima muistio on tämän lausuntopyynnön liitteenä  
3.  
4. Sovintoesityksen taloudelliset vaikutukset  
Työmarkkinajärjestöjen esittämä arvioitu sovintosumma on noin 24,9  
miljoonaa euroa. Kyseinen summa sisältää saamatta jääneet palkanosat  
sekä viivästyskorot. Summa ei sisällä työnantajan maksettavaksi  
kuuluvia henkilösivukuluja, joita on arvioitu olevan noin 5,1 miljoonaa  
euroa. Yhteensä kerralla maksettavia kuluja kuntayhtymälle tulisi näin  
ollen noin 30 miljoonaa euroa.  
Lisäksi on huomioitava Eksoten aiemmin päättyneistä palvelussuhteista  
maksettavat maksamatta jääneet palkanosat. Mikäli henkilön työsuhde  
on päättynyt aikavälillä 1.1.2018 – 31.8.2020, on ko. työntekijöillä  
oikeus hakea korvausta työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksen  
perusteella. Eksoten palveluksessa olleessa henkilöstössä on ollut tuona  
aikana vaihtuvuutta. Henkilöstö on esimerkiksi tehnyt määräaikaisia  
työsuhteita, siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen tai jäänyt  
eläkkeelle. Sovintosopimuksessa on edellytetty, että näissä työsuhteissa  
olleilla henkilöillä on myös oikeus hakea maksamatta jääneitä  
palkanosia.  
Aikaisemmin Eksoten palveluksessa olleiden palkanosia hakevien  
henkilöiden määrää ei ole mahdollista arvioida nykytietojen pohjalta,  
mutta todennäköistä on, että kyseiset henkilöt hakevat saamatta  
jääneitä palkanosia huomionarvoisella summalla. Näin ollen  
kuntayhtymän on varauduttava myös näiden palkanosien maksamiseen  
vuoden 2021 talousarviossa. On kuitenkin myös mahdollista, että  
henkilö ei vaadi saamatta jääneitä palkanosia.  
Eksoten perussopimuksen 17 §:n 2 momentin mukaan jäsenkuntien  
vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista  
velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääoman  
jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän  
menoja, joita ei muutoin saada katetuksi. Eksoten laskelman mukaan  
jäsenkuntien osuudet palkkariidan kustannuksista jakautuisivat  
peruspääoman suhteessa seuraavasti:  
KT-case  
Yhteensä  
takautuvat  
palkanosat  
Jäsenkunnan  
Peruspääoma-  
osuus  
syntyvä alijäämä henkilö-  
peruspääoman  
suhteessa €  
osuus perus-  
pääomasta  
sivukulu-% ja hsk €  
20,574 %  
6 958 770  
16 081 213  
640 215  
1 087 351  
1 214 438  
958 731  
Imatra  
Lappeenranta  
Lemi  
Luumäki  
Parikkala  
Rautjärvi  
5 601 689  
12 945 099  
515 362  
875 299  
977 601  
0,23178  
0,53563  
0,02132  
0,03622  
0,04045  
0,03193  
5 771 361  
13 337 197  
530 972  
901 811  
1 007 212  
795 138  
1 187 409  
2 744 015  
109 243  
185 540  
207 225  
163 593  
771 762  
1 183 071  
1 053 965  
845 211  
Ruokolahti  
Savitaipale  
Taipalsaari  
952 351  
848 424  
680 380  
0,03941  
0,03511  
0,02815  
981 198  
874 122  
700 989  
201 873  
179 843  
144 222  
5 122 964  
30 022 964  
Yhteensä  
24 167 968  
1
24 900 000  
Koska Eksoten vuoden 2020 talousarviossa ei ole varauduttu tähän  
kustannuserään, sovituilla jäsenkuntaosuuksilla syntyy vuoden 2020  
tulokseen vastaava määrä alijäämää. Mikäli alijäämää ei kateta kuluvan  
vuoden jäsenkuntaosuuksia lisäämällä tai omaisuutta myymällä, täytyy  
Eksoten ottaa vastaava määrä lainaa sovintosopimuksen velvoitteiden  
suorittamiseksi. Eksote esittää tarkemmat toimenpiteet palkkariidan  
kustannusten kattamisesta, kun toimenpide-ehdotukset ovat valmiita.  
Asian taloudellisissa vaikutuksissa on huomioitava  
palkkaharmonisoinnin vaikutuksesta johtuva kustannustason kasvu  
tulevina vuosina. Eksoten arvion mukaan kustannustason lisäys  
henkilöstökuluihin vuositasolla on noin 8,0 miljoonaa euroa.  
Vuonna 2020 vaikutus henkilöstökuluihin on noin 2,7 miljoonaa euroa,  
sillä palkat tulee sovintoesityksen mukaan korjata 1.9.2020 lukien.  
5. Suositellut jatkotoimenpiteet  
Työmarkkinajärjestöjen sovintoesityksellä korjataan Eksoten  
palkkausjärjestelmä vastaamaan KVTES:iä ja se johtaa palkkauksen  
tasapuolistumiseen. Sovintoesityksen hyväksymisellä on mahdollista  
kattaa suurin osa Eksoten palkkausjärjestelmään liittyvistä ilmeisistä  
oikeudellisista riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Todennäköistä on, että  
suurin osa työntekijöistä hyväksyy ammattiliittonsa neuvotteleman  
sopimuksen.  
Jos sovintoesitystä ei hyväksyttäisi Eksoten taholta, altistaisi se Eksoten  
lukuisille oikeudenkäynneille, joissa käsiteltäisiin yksittäisten  
työntekijöiden palkkasaatavavaatimuksia. Ammattiliitot ovat olleet  
asiassa aktiivisia ja sovintosopimuksen hyväksymättä jättäminen  
johtaisi varmuudella oikeudenkäynteihin. Oikeudenkäyntien  
hoitamisesta aiheutuisi merkittäviä kustannuksia suoraan  
oikeudenkäyntikulujen ja mahdollisten viivästyskorkojen muodossa, ja  
ne sitoisivat muutenkin Eksoten resursseja. Huomionarvoista on myös  
se, että pitkät oikeudenkäynnit eivät edistäisi työnantajan ja  
työntekijöiden välistä yhteistyötä tulevaisuudessa.  
Työtuomioistuimen tuomion TT 2019:82 lisäksi asiassa on huomioitava,  
että KVTES:n tulkinnasta päättävät sopimukseen osalliset KT ja  
palkansaajajärjestöt yhdessä, ja nämä ovat olleet tulkinnasta  
yksimielisiä. Työmarkkinajärjestöt ovat linjanneet kantansa yhdessä  
19.4.2017 päivätyssä keskusneuvottelupöytäkirjassa sekä toistamiseen  
sovintoesityksessä. On epätodennäköistä, että KT asettuisi tukemaan  
Eksoten näistä poikkeavia kantoja. Jos sovintoesitystä ei hyväksyttäisi,  
Eksoten tulisi joka tapauksessa löytää keinot yhdenmukaistaa yhä  
jäljellä olevat palkkausjärjestelmän epätasapuolisuudet.  
Edellä esitetyn perusteella suoritetussa kokonaisarvioinnissa on  
päädytty siihen, että Eksoten olisi suositeltavaa hyväksyä  
työmarkkinajärjestöjen sovintoesitys.  
6. Jäsenkuntien kannanotto  
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten perussopimuksen  
talousarviota käsittelevän 18 §:n 5 momentin mukaan  
toimintaedellytysten olennaisten muutosten johdosta talousarvioon  
voidaan tehdä muutoksia. Muutokset on hyväksyttävä  
talousarviovuoden aikana ja niihin on haettava jäsenkuntien lausunnot.  
Kuntayhtymä pyytää jäsenkuntiensa kunnan- ja kaupunginhallituksilta  
lausuntoa, hyväksyvätkö jäsenkunnat työmarkkinajärjestöjen  
neuvotteleman sovintoesityksen Eksoten palkkariidan ratkaisemiseksi.  
Jäsenkuntia pyydetään lausumaan asiasta 28.8.2020 klo 12.00  
mennessä. Myöhästyneitä lausuntoja ei huomioida asian käsittelyssä.  
Lausuntopyynnön määräpäivän taustalla on työmarkkinajärjestöjen  
sopimat aikataulut asian ratkaisemisesta.”  
Kj:n päätösesitys:  
Kaupunginhallitus päättää todeta Imatran kaupungin lausuntona, että  
Imatran kaupunki kannattaa työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman  
sovintoesityksen hyväksymistä ohjeistaen edustajiaan kuntayhtymän  
hallintoelimissä toimimaan edellä mainitussa kannanotossa ilmaistulla  
tavalla.  
Kaupunginjohtajan kokouksessa tekemä täydennetty päätösesitys:  
Kaupunginhallitus päättää todeta Imatran kaupungin lausuntona, että  
Imatran kaupunki kannattaa työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman  
sovintoesityksen hyväksymistä ohjeistaen edustajiaan kuntayhtymän  
hallintoelimissä toimimaan edellä mainitussa kannanotossa ilmaistulla  
tavalla.  
Kaupunginhallitus edellyttää, että palkkariita-asiaan liittyvät aiemmat  
tapahtumat sekä siihen liittyvät vastuukysymykset on selvitettävä  
ulkopuolisen tahon, esimerkiksi asianajotoimiston tekemässä  
oikeudellisessa arvioinnissa. Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että  
Eksoten tulee käydä lokakuun 2020 loppuun mennessä jäsenkuntien  
kanssa läpi realistiset toimenpiteet, joilla kuntien katettavaksi jäävä  
lisäkustannus saadaan mahdollisimman alhaiseksi. Tämä koskee  
kertaluonteisen erän lisäksi pysyväksi jäävää kustannusten lisäystä  
Keskustelun aikana kaupunginhallituksen jäsen Juuso Häkkinen esitti, että kaupunginjohtajan  
täydennettyyn päätösesitykseen tehdään seuraava lisäys:  
Eksoten palkkaharmonisointi täytyy hoitaa kaikkien osalta, myös niiden  
jotka ovat jääneet pois syystä tai toisesta Eksoten palveluksesta 1.1.2018  
– 31.8.2020 välisenä aikana. Ja se on Eksoten tehtävä etsiä nämä  
ihmiset ja tiedottaa oikeudesta palkkasaatavaan, ei yksittäisen ihmisen.  
Eksote hoitakoot asian loppuun saakka kunnialla.  
Kaupunginhallituksen jäsen Anne Nissinen kannatti Juuso Häkkisen lisäesitystä.  
Puheenjohtaja totesi, että koska keskustelun kuluessa on tehty kannatettu muutosesitys, asiassa on  
suoritettava äänestys. Hän teki seuraavan äänestysesityksen, joka hyväksyttiin: Äänestys  
suoritetaan kättennostoäänestyksenä ja ne jotka kannattavat kaupunginjohtajan täydennettyä  
päätösesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Juuso Häkkisen lisäystä kaupunginjohtajan  
täydennettyyn päätösesitykseen äänestävät EI.  
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 JAA-ääntä (Timo Härkönen, Airi Aalto, Veikko Lankinen,  
Anna Helminen) ja 4 EI-ääntä (Heikki Luukkanen, Anne Nissinen, Tarja Äikää, Juuso Häkkinen).  
Äänestyksen päättyessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee ja päätökseksi tulee  
kaupunginjohtajan täydennetty päätösesitys.  
Päätös:  
Hyväksyttiin kaupunginjohtajan kokouksessa tekemä täydennetty  
päätösesitys.  
Merkittiin, että  
-
Kaupunginhallituksen varajäsen Päivi Marttila ilmoitti esteellisyydestään Eksoten  
työntekijänä (HallintoL 28 § 4-kohta) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.  
Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Mikko Airas sekä kaupunginvaltuuston 2.  
varapuheenjohtaja Erkki Saarimäki ilmoittivat esteellisyydestään, koska lähisukulainen  
on töissä Eksotella (HallintoL 28 § 1-kohta) ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn  
ajaksi.  
-
-
Kokous keskeytettiin klo 17.50 – 17.54